Kvanttipisteet ovat herättäneet laajaa tieteellistä kiinnostusta uusien teknologioiden käyttöä ajatellen. Erityisen houkuttelevia ovat muodostumisensa aikana itsekoostuvat kvanttipisteet, jotka viritettävinä valon emittereinä ja kvantisoidun kuljetuskäyttäytymisen vuoksi sopivat kvanttifysiikan tutkimiseen.
Osakan yliopiston tutkijat ovat hiljattain kehittäneet rakenteen, joka perustuu kahteen itsekoostuvaan kvanttipisteeseen, jotka pystyvät mittaamaan yhden kvanttipisteen yksittäisen elektronin varauksen käyttäen toista anturina
- Laitteessa olevat kaksi kvanttipistettä ovat kapasitiivisesti kytköksissä toisiinsa. Tämän seurauksena yhden pisteen yksielektroninen varaus havaittiin toisen pisteen virran muutoksena, toteaa Haruki Kiyama.
Mahdollisuus yksittäisten elektronitilojen sähköiseen luentaan voidaan yhdistää fotoniikkaan ja sitä voidaan käyttää kvanttiviestinnässä.
Twenten yliopiston tutkijat, jotka työskentelivät Delftin ja Eindhovenin teknisten yliopistojen kollegoiden kanssa, ovat puolestaan kehittäneet uuden ja mielenkiintoisen rakenneosan kvanttitietokoneille. He onnistuivat luomaan germaniumista ja piistä nanolankoja joissa voi esiintyä suprajohtavuutta. Ulkoisen sähkökentän avulla tutkijat loivat nanolankaan kvanttipisteen, johon saattoi kaapata täsmälleen yhden elektroniaukon.
Kvanttipisteen ja suprajohtavuuden yhdistelmä mahdollistaa Majorana-fermionien luomisen. Nämä ovat eksoottisia hiukkasia, jotka ovat itsensä antipartikkelia ja joita pidetään tärkeänä tekijänä kvanttitietokoneiden tulevaisuudelle.
Tutkija Joost Ridderbosin mukaan tämän Ge-Si -materiaalirakenteen tärkein etu kvanttiominaisuuksien lisäksi on, että se on hyvin määritelty. Rakenne voidaan valmistaa niin suurella tarkkuudella, että jokainen atomi on oikeassa paikassa.
- On vaikea sanoa, onko tämä se materiaali, jota lopulta käytetään kvanttitietokoneissa? Minulla ei ole kristallipalloa, mutta voin sanoa että tämä on ihanteellinen materiaali tehdä perustutkimusta, joka liittyy kvanttitietokoneiden kehitykseen, toteaa Ridderbos yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.10.2018
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
