Kvanttipisteet ovat herättäneet laajaa tieteellistä kiinnostusta uusien teknologioiden käyttöä ajatellen. Erityisen houkuttelevia ovat muodostumisensa aikana itsekoostuvat kvanttipisteet, jotka viritettävinä valon emittereinä ja kvantisoidun kuljetuskäyttäytymisen vuoksi sopivat kvanttifysiikan tutkimiseen.
Osakan yliopiston tutkijat ovat hiljattain kehittäneet rakenteen, joka perustuu kahteen itsekoostuvaan kvanttipisteeseen, jotka pystyvät mittaamaan yhden kvanttipisteen yksittäisen elektronin varauksen käyttäen toista anturina
- Laitteessa olevat kaksi kvanttipistettä ovat kapasitiivisesti kytköksissä toisiinsa. Tämän seurauksena yhden pisteen yksielektroninen varaus havaittiin toisen pisteen virran muutoksena, toteaa Haruki Kiyama.
Mahdollisuus yksittäisten elektronitilojen sähköiseen luentaan voidaan yhdistää fotoniikkaan ja sitä voidaan käyttää kvanttiviestinnässä.
Twenten yliopiston tutkijat, jotka työskentelivät Delftin ja Eindhovenin teknisten yliopistojen kollegoiden kanssa, ovat puolestaan kehittäneet uuden ja mielenkiintoisen rakenneosan kvanttitietokoneille. He onnistuivat luomaan germaniumista ja piistä nanolankoja joissa voi esiintyä suprajohtavuutta. Ulkoisen sähkökentän avulla tutkijat loivat nanolankaan kvanttipisteen, johon saattoi kaapata täsmälleen yhden elektroniaukon.
Kvanttipisteen ja suprajohtavuuden yhdistelmä mahdollistaa Majorana-fermionien luomisen. Nämä ovat eksoottisia hiukkasia, jotka ovat itsensä antipartikkelia ja joita pidetään tärkeänä tekijänä kvanttitietokoneiden tulevaisuudelle.
Tutkija Joost Ridderbosin mukaan tämän Ge-Si -materiaalirakenteen tärkein etu kvanttiominaisuuksien lisäksi on, että se on hyvin määritelty. Rakenne voidaan valmistaa niin suurella tarkkuudella, että jokainen atomi on oikeassa paikassa.
- On vaikea sanoa, onko tämä se materiaali, jota lopulta käytetään kvanttitietokoneissa? Minulla ei ole kristallipalloa, mutta voin sanoa että tämä on ihanteellinen materiaali tehdä perustutkimusta, joka liittyy kvanttitietokoneiden kehitykseen, toteaa Ridderbos yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.10.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
