Kaikki elektroniikka-alalla pidemmän aikaa toimineet muistavat Kiina-ilmiön: tuotteiden valmistus vietiin halvemman työvoiman maihin, minkä piti parantaa katteita ja kilpailukykyä. Jyväskyläläinen terveysteknologiaa kehittävä Emfit on esimerkki nykysuuntauksesta. Piirilevyladonta on palaamassa Suomeen.
2000-luvulla Emfitin tuotteiden piirikortit tehtiin suomalaisena alihankintana. Volyymien kasvaessa tuotantoa siirrettiin Kiinaan, kun kustannuksia haluttiin alentaa. Aikaeron ja toimintakulttuurien eroihin liittyvien kommunikoinnin haasteiden vuoksi tuotanto oli kuitenkin tuotava lähemmäs Viroon.
- Samat haasteet tulivat yllättäen eteen myös Virossa ja noin vuosi sitten lähdimme tutkimaan vaihtoehtoa, jossa hankkisimme koneet ja kouluttaisimme oman henkilöstömme niiden käyttöön. Aluksi vuokrasimme tuotantolinjan ja kouluttavan henkilöstön muualta Suomesta. Nyt kokoonpano pyörii jo täysin omin voimin täällä Vaajakoskella, sanoo Emfitin toimitusjohtaja Heikki Räisänen.
Hänen mukaansa tuotannossa halvemman työvoiman maissa on hyvin monenlaisia ongelmia. – Kun tekee tilauksia, niiden muuttaminen on vaikeaa ja usein kallista. Aikaero hidastaa kaikkea kommunikointia. Lomien eriaikaisuus luo omat ongelmansa. Ostojen mahdolliset säästöt on vaikea saada hyödynnettyä, kun kaikki osapuolet haluavata oman katteensa. Katteillahan sitä eletään, Räisänen sanoo.
Oman tuotantolinjan avulla Emfit on päässyt monen ongelman yli. – Oma linja tuo meille rahallisesti paremman katteen ja joustavuutta tilausten toimituksiin. Kaikki sujuu helpommin, kun kaikki on omien seinien sisällä.
- Haluamme osaltamme olla rohkaiseva esimerkki siitä, että elektroniikan valmistus voi olla kannattavaa myös Suomessa. Monien pelkäämä automaatio ei aina vie työtä, vaan tässä tapauksessa se juuri mahdollisti työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen Suomessa, Räisänen korostaa.
Hänen mukaansa mukaan henkilöstökustannukset eivät ole Suomessa niin paljon suuremmat kuin ehkä ajatellaan. Merkittävää on, että automaattiladontaan liittyvien laitteiden hinnat ovat laskeneet ja pienempiä vaihtoehtoja on tullut saataville. Samaan aikaan myös investointeihin tarvittavan rahoituksen hinta on laskenut. Emfitin tapaiselle, pienellä omalla pääomalla toimivalle, mutta kasvavalle yritykselle on tullut mahdolliseksi investoida automaattiladontaan ja sitä kautta kasvattaa omaa katemarginaalia ja parantaa kilpailukykyä.
Tänä vuonna Emfitin tuotanto kaksinkertaistuu viime vuoteen verrattuna. Kasvumahdollisuudet perustuvat digitaalisaation ja esineiden internetiin. Lisäksi kasvun moottoreina toimivat koneoppivat algoritmit ja API-rajapintojen kautta tapahtuva tiedonsiirto järjestelmien välillä, jotka ovat keskeinen osa Emfitin teknologiaosaamista.
Kasvu tuo tullessaan myös rekrytointitarpeita. Juuri nyt suurin tarve on selainpohjaisten käyttöliittymien tuotekehitysosaamiselle. - Rekrytoisimme heti, jos löytäisimme läheltä sopivan osaajan. Sopiva henkilö hallitsee backend- ja frontend-kehityksen sekä docker- ja container- eli konttipuolen ohjelmoinnin, Räisänen sanoo.
Emfitin tuotteet perustuvat BKG-mittaamiseen eli ballistokardiografiaan. Yhtiön antureilla voidaan langattomasti monitoroida sykettä, sykkeenvaihteluita ja hengitystä niin vanhuksilla kuin unessa. Data siirtyy ymmärrettävään muotoon mobiililaitteessa joko wifillä tai mobiiliyhteydellä. Räisänen uskoo vahvasti, että terveyden monitoroinnista tulee jo lähivuosina merkittäväbisnes myös kuluttajapuolella.
- Uskon, että joskus vuoden 2025 tienoilla kuluttajapuolen laitteet ovat kehittyneet niin että niistä saadaan merkittävää hyötyä terveydenhoidossa. Rajapinnat ja tekoäly eli erilaisista tietolähteistä tulevan datan yhdistyminen älykkäiden dataprosessien käyttöön synnyttää kokonaan uudenlaista terveysteknologiaa ja merkittävää hyötyä meille itsellemme ja yhteiskunnalle, Räisänen visioi.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.