Mooren lain kuolemaa on julistettu jo pidemmän aikaa ja onkin aika hyväksyä väistämätön totuus. Mutta mitä piin jälkeen ja millä aikataululla? Nykyään Siemens PLM:een kuuluvan Mentor Graphicsin pitkäaikainen pääjohtaja Wally Rhines sanoi tänään Mentor Forum -tapahtumassa Oulussa, että aikaa korvaajan etsimiseen on 20 vuotta.
20 vuotta on pitkä aika. Luulisi piin aikakauden päättyvän jo aikaisemmin, kun Intelillä näyttää olevan suuria vaikeuksia saada 10 nanometrin prosessinsa toimimaan. Wally Rhines kuitenkin esitti, että piitransistorien kysyntä on edelleen kiihtymässä. Tuekseen hän esitti 1800-luvulla vaikuttaneen matemaatikon Benjamin Gompertzin mallin.
Gompertsin malli on S:n mallinen käyrä, joka Rhinesin mukaan ennustaa Mooren lakia tarkemmin paitsi transistorien tiheyttä ja hintaa myös älypuhelinten ja läppäreiden markkinakehitystä, monesta muusta puhumattakaan. Tilastojen perusteella transistorien kysyntä kasvaa edelleen, joten S-käyrä ei niiden kohdalla ole edes lähtenyt taittumaan. Rhinesin mukaan piipohjaisten transistorien huippu tulee vasta 2038. Sen jälkeen alkaa alasajo, jolloin meillä pitää olla jotain muuta nykyisen mikroelektroniikan tilalle.
Väitteensä Rhines perustelee tilastoilla. Puolijohdealalle tulee koko ajan uusia yrityksiä. – Amazon kasvattaa piirisuunnitteluryhmäänsä, Tesla haluaa tehdä autojensa AI-piirit itse ja Google panostaa piirien suunnitteluun, Rhines muistutti.
Ylivoimaisesti eniten suunnitteluun investoidaan Kiinassa. Maassa on jo lähes 1400 suunnittelutaloa, jotka ovat saaneet rahoitusta sekä valtion rahastosta että yksityiseltä sektorilta. – Lähes puolet eli 43 prosenttia näistä yrityksistä on isoja, 100-500 henkilön suunnittelutaloja, Rhines kertoi.
Iso osa suunnittelutaloista kehittää tekoäly- ja koneoppimispiirejä. Lisäksi kehitetään piirejä yhä älykkäämpiin päätelaitteisiin. Rhines nosti esimerkkinä esiin aktiivisuusrannekkeen tai älykellon, jossa pitää olla antureita, muuntimia, RF-signaalikäsittelyä ja mikro-ohjain.
Rhines on lokakuun alusta asti toiminut Mentor Graphicsin emerituspääjohtajana. Suomi on miehelle erittäin tuttu, sillä hän on käynyt täällä 25 vuoden ajan. Mitään suunnitelmia eläköityä 72-vuotiaalla Rhinesilla ei ole. Itse asiassa hän lupasi tulla kertomaan vuonna 2038, pitääkö tänään esitetty ennuste piin korvaajan löytymisestä paikkansa. Mutta mitä piin tilalle sitten tulee?
- Sitä ei tiedä. Ehkä hiilinanoputket? Ehkä DNA-pohjainen bioelektroniikka? Siellä ainakin on paljon piitä enemmän kapasiteettia sekä prosessointiin että datan tallennukseen, Rhines päätti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
