Jokaisesta älypuhelimesta löytyy nykyään MEMS-pohjainen kulmanopeusanturi eli gyroskooppi, jonka avulla laite tietää asentonsa ja osaa esimerkiksi kääntää näytön oikein päin. Optinen gyro on merkittävästi tarkempi, mutta tähän asti ne ovat olleet liian suuria kännyköihin. Tähän voi olla tulossa muutos.
Mekaanisen liikkeen sijaan optinen gyro perustuu ranskalaisen fyysikon Georges Sagnacin löytämään ilmiöön. Valo etenee vakionopeudella ja jos optisesta lähteestä lähetetään vastakkaisiin suuntiin kuitukäämissä, lähteen liikuttaminen saa toisen säteen tulemaan takaisin aikaisemmin. Tämän vaihe-eron perusteella voidaan laskea asento ja liike.
Tähän asti optisten gyroskooppien ongelma on ollut koko. Pienimmät ovat olleet golf-pallon kokoisia, joten ne eivät ole sopineet kannettaviin laitteisiin. Gyrojen kutistuessa myös ilmiötä kuvaavat signaalit kutistuvat, joten liikkeen havaitseminen on käynyt yhä vaikeammaksi.
Caltechin tutkijaryhmä professori Ali Hajimirin johdolla kehitti optisen gyroskoopin, joka on 500 kertaa pienempi kuin aiemmin kehitetty. Lisäksi se voi havaita 30 kertaa pienempiä vaihe-eroja kuin aiemmat ratkaisut. Ratkaisu on kuvattu Nature Photonics -lehden marraskuun numerossa.
Ratkaisun ytimessä on uusi tekniikka, jota Hajimiri nimittää kaksisuuntaiseksi herkkyyden parantamiseksi (reciprocal sensitivity enhancement). Kaksisuuntainen tarkoittaa, että se koskee molempia gyron sisällä kulkevia valonsäteitä. Gyron sisällä valo kulkee optisten aalto-ohjaimien läpi ja virheet optisessa polussa sekä ulkopuoliset häiriöt vaikuttavat molempiin säteisiin samanaikaisesti.
Hajimirin tiimi löysi tavan suodattaa tämän kaksisuuntaisen kohinan pois signaaleista niin, että niistä voidaan edelleen mitata Sagnacin efekti. Tekniikka siis parantaa gyron signaali-kohina -suhdetta ja mahdollistaa laitteen toteuttamisen riisinjyvää pienempänä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
