Jokaisesta älypuhelimesta löytyy nykyään MEMS-pohjainen kulmanopeusanturi eli gyroskooppi, jonka avulla laite tietää asentonsa ja osaa esimerkiksi kääntää näytön oikein päin. Optinen gyro on merkittävästi tarkempi, mutta tähän asti ne ovat olleet liian suuria kännyköihin. Tähän voi olla tulossa muutos.
Mekaanisen liikkeen sijaan optinen gyro perustuu ranskalaisen fyysikon Georges Sagnacin löytämään ilmiöön. Valo etenee vakionopeudella ja jos optisesta lähteestä lähetetään vastakkaisiin suuntiin kuitukäämissä, lähteen liikuttaminen saa toisen säteen tulemaan takaisin aikaisemmin. Tämän vaihe-eron perusteella voidaan laskea asento ja liike.
Tähän asti optisten gyroskooppien ongelma on ollut koko. Pienimmät ovat olleet golf-pallon kokoisia, joten ne eivät ole sopineet kannettaviin laitteisiin. Gyrojen kutistuessa myös ilmiötä kuvaavat signaalit kutistuvat, joten liikkeen havaitseminen on käynyt yhä vaikeammaksi.
Caltechin tutkijaryhmä professori Ali Hajimirin johdolla kehitti optisen gyroskoopin, joka on 500 kertaa pienempi kuin aiemmin kehitetty. Lisäksi se voi havaita 30 kertaa pienempiä vaihe-eroja kuin aiemmat ratkaisut. Ratkaisu on kuvattu Nature Photonics -lehden marraskuun numerossa.
Ratkaisun ytimessä on uusi tekniikka, jota Hajimiri nimittää kaksisuuntaiseksi herkkyyden parantamiseksi (reciprocal sensitivity enhancement). Kaksisuuntainen tarkoittaa, että se koskee molempia gyron sisällä kulkevia valonsäteitä. Gyron sisällä valo kulkee optisten aalto-ohjaimien läpi ja virheet optisessa polussa sekä ulkopuoliset häiriöt vaikuttavat molempiin säteisiin samanaikaisesti.
Hajimirin tiimi löysi tavan suodattaa tämän kaksisuuntaisen kohinan pois signaaleista niin, että niistä voidaan edelleen mitata Sagnacin efekti. Tekniikka siis parantaa gyron signaali-kohina -suhdetta ja mahdollistaa laitteen toteuttamisen riisinjyvää pienempänä.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
