Stanfordin insinöörit kehittävät pieniä valonilmaisimia, jotka toimivat kuten gekon korvat. Rakentamalla nanolangoista valopikselin tavalla, joka jäljittelee gekkojen korvia, tutkijat ovat löytäneet keinon tunnistaa tulevan valon suunnan. Tälle tekniikalle voisi olla sovelluksia robotiikassa, valokuvauksessa ja lisätyssä todellisuudessa.
Gekkoilla ja monilla muilla eläimillä on liian pieni pää kolmiomittaamaan äänten sijaintia niin kuin ihmisillä. Sen sijaan niillä on pieni pään läpi kulkeva tunneli, jossa tapahtuvien äänen heijastelujen ja kahden korvansa avulla ne selvittävät mistä suunnasta ääni on peräisin.
Stanfordin yliopiston tutkijat ovat keksineet kehitellä samanlaista järjestelmää tulevan valon kulman havaitsemiseksi. Tällainen järjestelmä voisi antaa yksittäisten kooltaan alle aallonpituisten pikselien havaita, mistä suunnasta ja millä intensiteetillä valo tulee.
- Valokuvakameran pienen pikselin tekeminen sellaiseksi, että se tietäisi valon tulosuunnan, on vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että ihanteelliset pikselit ovat hyvin pieniä - näinä päivinä noin 1/100 osa hiuksen paksuudesta, toteaa professori Mark Brongersma.
Tyypillisesti valon suunta määritellään linssillä, mutta ne ovat yleensä suuria. Tarkempi valon havaitseminen voisi tukea linssittömiä kameroita, lisättyä todellisuutta ja robottinäköä, joka on tärkeää itsenäisille autoille.
Jos ääni tulee jostain kulmasta gekkoon, korvatunnelin yksi korvarumpu tavallaan varastaa jonkin verran ääniaallon energiaa, joka muutoin tunneloituu toiselle. Tämä johtopäätös auttaa gekkoa - ja noin 15 000 muuta eläinlajia, joilla on samanlainen tunneli - ymmärtämään, mistä ääni tulee.
Tutkijat jäljittelevät tätä rakennetta alle aallonpituisessa valonilmaisimessaan käyttämällä kahta piinanolankaa - kukin noin 100 nanometriä läpimitaltaan - vierekkäin, kuten gekkon korvarummut.
Ne sijoitetaan niin lähelle toisiaan, että kun valoaalto tulee jostain kulmasta, lähinnä valolähdettä oleva lanka interferoi aaltoja, jotka osuvat naapurilankaan pohjimmiltaan varjostaen sitä. Siten ensimmäinen lanka lähettää voimakkaamman valovirran. Vertaamalla virtaa molemmissa langoissa voidaan laskea tulevan valoaallon kulma.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 9.11.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
