Sussexin yliopiston johtamat tutkijat uhmaavat 1800-luvun fysiikan lakeja ja ovat kehittäneet magneettisen diodin konseptin. Tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa vakiintuneiden magneettikytkentöjen kanssa, jotka ovat lähtöisin Faradayn ja Maxwellin perusteista.
Tutkijatohtori Jordi Prat-Camps on ensimmäistä kertaa osoittanut, että kahden magneettisen elementin välinen kytkentä voidaan tehdä erittäin epäsymmetriseksi. Itävallan tiedeakatemian ja Innsbruckin yliopiston kollegoiden kanssa toteutettu tutkimus repii fysiikan sääntöjä osoittamalla, että yksi magneetti voidaan kytkeä toiseen ilman, että kytkentä tapahtuu vastakkaiseen suuntaan.
- Olemme luoneet ensimmäisen laitteen, joka käyttäytyy kun diodi magneettikentille. Jos saavutuksella olisi alalle vaikka miljoonasosan vaikutus kuin vastaavilla sähköisillä diodeilla, se olisi erittäin vaikuttavaa, kuvaa Prat-Camps.
Tutkijoiden mukaan menetelmällä saattaa olla mahdollista parantaa langattomien tehonsiirtoteknologioiden suorituskykyä esimerkiksi puhelimien, kannettavien tietokoneiden ja jopa autojen akkujen latauksessa. Läpimurto perustuu pitkäaikaiseen tutkimukseen magneettikenttien hallinnasta ja manipuloinnista metamateriaalien avulla. Viime aikoina tutkijat ovat kehittäneet uusia välineitä magnetismin hallitsemiseksi, mukaan lukien magneettiset havaitsemattomuuden peitteet, magneettiset keskittimet ja madonreiät.
Kun yleensä metamateriaalien parissa on tutkittu mahdollisuutta rikkoa vastavuoroisuutta valolle ja ääniaalloille, Prat-Camps tutki, voiko samaa ideaa soveltaa magneettikenttiin. Kun se ei oikein ottanut onnistuakseen, päätti ryhmä kokeilla liikkuvan sähkönjohteen käyttöä.
Ratkaisemalla Maxwellin yhtälöt analyyttisesti tutkijat osoittivat hyvin nopeasti, että vastavuoroisuus ei pelkästään voinut rikkoutua, vaan että kytkentä voitaisiin tehdä mahdollisimman epäsymmetriseksi. Seuraava vaihe olikin sitten suunnitella ja rakentaa malli, joka sitten vahvisti havainnot.
Kun kehitetyn koerakenteen kahden johtavan pyörivän seinämän väliin sijoitetaan kaksi kelaa, voi magneettikenttä kelojen välillä siirtyä vain yhteen suuntaan.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 29.11.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
