Puettavien biosensorien käyttöä terveyden seurannassa hidastaa kevyen, pitkäkestoisen virtalähteen puuttuminen. Nyt Massachusetts Amherstin yliopiston materiaalikemisti Trisha L. Andrewin johtamat tutkijat raportoivat kehittäneensä energian varausjärjestelmän, joka on helposti integroitavissa mihin tahansa vaatteeseen tai kankaaseen ompelemalla.
Superkondensaattorit ovat yksi lupaavimmista tekniikoista puettaville tehonvarastoinnin laitteille. Niillä olisi luontaisesti suurempi tehontiheys kuin akuilla. On kehitetty paperi- ja muoviperustaisia mikrosuperkonkkia, mutta kuituihin perustuvia varsin vähän. Ongelmana on ollut luoda sähkökemiallisesti aktiivisia kuituja, jotka voidaan muuntaa mikrosuperkondensaattoreiksi.
Andrewin johdolla kehitetty uusi menetelmä hyödyntää mikrosuperkondensaattoria ja yhdistää sen höyrypäällystettyjen johtavien lankojen ja polymeerikalvon kanssa. Niistä voidaan tuottaa erityisellä ompelutekniikalla taipuisien kohdistettujen elektrodien verkko tekstiilitaustaan.
Tutkijoiden mukaan sähkökemiallisesti aktiivisten ja korkean sähkönjohtavuuden ja nopean ionien siirron omaavien materiaalien sisällyttäminen tekstiileihin on haasteellista. Nyt he osoittavat, että kehitetty höyrypäällystysprosessi luo huokoisia johtavia polymeerikalvoja tiheästi kierrettyihin lankoihin, joita voidaan helposti kyllästyttää elektrolyytti-ioneilla.
Johtavat langat höyrypäällystetään vakaalla p-seostetulla johtavalla polymeerikalvolla ja sitten neulotaan taipuisaan tekstiiliin. Näin muodostuu kolmiulotteisia, kompaktisti kohdistettuja elektrodeja mitoilla, jotka määrittyvät tekstiilitaustan neulosrakenteella.
Tuloksena olevalla rakenteella on riittävän suuri kyky varastoida varausta niin paljon, että se mahdollistaa puettavien biosensoreiden käytön.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 7.12.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
