Biometrinen tunnistus kasvaa elektroniikassa kovaa vauhtia ja älypuhelimissa uusin trendi on istuttaa sormenjälkianturi näytön alle. Näissä antureissa Synapticsin versio on käytetyin. Siinä sormenpään kuvioita tunnistaa 30 625 pikseliä, kertoo SystemPlus Consultingin analyysi.
Anturi on varsin tarkka, sillä sen resoluutio on 777 pikseliä tuumalla. Sen fyysiset mitat ovat 6,46 x 9,09 milliä. Tästä tulee samalla tekniikan suurin rajoitus: anturin pieni koko tarkoittaa, että sormi pitää näytöllä osua aika tarkkaan anturin alueelle, jotta tunnistus onnistuu.
Anturin rakenne on kuitenkin innovatiivinen. Valonlähteenä toimii näytön OLED-pinta. Anturin kerrosrakenne estää muiden kuin sormenpäästä heijastuvan valon tunkeutumisen suodinrakenteen läpi anturille. CMOS-prosessissa valmistettu anturi on lankabondattu suoraan laitteen piirilevylle.
Biometrisen tunnistautumisen aika alkoi älypuhelimissa viisi vuotta sitten, kun Apple toi TouchID-tekniika iPhone 5S -mallin myötä. Tämä käytännössä pakotti Android-leirin tekemään saman. Yole Developpement -tutkimuslaitoksen mukaan sormenjälkiantureita myytiin viime vuonna jo 3,5 miljardilla dollarilla.
Tämä oli vasta biometrisen tunnistuksen ensimmäinen aalto älypuhelimissa. iPhone X aloitti toisen aallon kolmiulotteisella FaceID-tunnistuksella, jonka kaltaisia ratkaisuja muutkin valmistajat ovat esitelleet nopealla tahdilla.
Nyt Yole ennustaa, että biometrisen tunnistamisen anturimarkkinat kasvavat 17 miljardiin dollariin vuoteen 2022 mennessä. Summasta 60 prosenttia koostuu 3D-kasvontunnistuksen anturipiireistä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
