Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Caltechin, Jet Propulsion Laboratoryn, sekä Honda Research Instituten ja Berkeley Labin tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan tehdä ladattavia akkuja. Tekniikka perustuu fluoridiin eli negatiivisesti varautuneeseen muotoon fluorista.
- Fluoridiakut voivat antaa tehoa jopa kahdeksan kertaa pidempään kuin nykyään käytössä olevat akut. Sen kanssa on kuitenkin haastavaa toimia. Fluoridi on niin syövyttävää ja reaktiivista, kertoo Robert Grubbs, Caltechin kemian professori ja vuoden 2005 kemian Nobel-palkittu.
1970-luvulla tutkijat yrittivät luoda ladattavia fluoridiakkuja kiinteillä komponenteilla. Kiinteät akut toimivat vain korkeissa lämpötiloissa, mikä tekee niistä epäkäytännöllistä jokapäiväiseen käyttöön.
Uudessa tutkimuksessa löydettiin tapa toteuttaa fluoridiakku nestemäisten komponenttien avulla. Nestemäiset paristot toimivat helposti huoneenlämmössä.
Avain fluoridiparistojen toimimiseen löytyi elektrolyyttisnesteestä, jota kutsutaan bis- (2,2,2-trifluorietyyli) eetteriksi tai BTFE:ksi. Tämä liuotin auttaa pitämään fluoridi-ionin vakaana niin, että se voi siirtää elektroneja edestakaisin akussa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 13.12.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
