ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
etndigi1-2026

IN FOCUS

R&S FSWX: new horizons in signal and spectrum analysis

 

Demanding mobile radio and wireless applications can push HF components to their physical limits. The FSWX signal and spectrum analyzer was developed to characterize components under challenging conditions. The analyzer is the first model with two input ports, filter banks to pre-filter and cross-correlate for noise suppression. The features were previously found only in high-quality phase noise testers.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

Apr # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

Lisätty todellisuus tuo valtavasti mahdollisuuksia

Tietoja
Julkaistu: 13.12.2018
Luotu: 13.12.2018
Viimeksi päivitetty: 13.12.2018
  • Sulautetut

Pokémon Go sen aloitti reilut kaksi vuotta sitten, mutta lisätty todellisuus tuo suuria muutoksia myös työhön ja tuotantoon.

Artikkelin on kirjoittanut Mouser Electronicsin Mark Patrick. Hän tuli Mouserin palvelukseen kesällä 2014 työskenneltyään aiemmin RS Componentsilla markkinointitehtävissä ja sitä ennen Texas Instrumentsissa sovelluskehityksen tuessa. Hänellä on elektroniikkainsinöörin tutkinto Coventryn yliopistosta. 

Kesällä 2016 AR eli lisätty todellisuus (augmented reality) pääsi vihdoin kulutuselektroniikan valtavirtaan. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kiersivät katuja ja tutkivat puistoja ja kauppakeskuksia. He olivat omilla tutkimusmatkoillaan löytääkseen virtuaaliolioita, joita pystyi sieppaamaan älypuhelimella hittipeli Pokémon Go:lla. Vaikka lisätty todellisuus voi ensi alkuun näyttää rajoittuvan pelimaailmaan, sen sovellukset teollisuudessa, lääketieteessä, puolustusteollisuudessa ja muualla näyttävät, kuinka voimakasta teknologia voi olla.

Siinä missä Pokémon Go sijoitti myyttisten olentojen fantasiamaailman todellisen päälle, AR-tekniikan suurin hyöty multimediaviihteen ulkopuolella tulee sen kyvystä parantaa ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta. Selvin ja ilmeisin tuleva muutos siirtymisessä lisättyyn todellisuuteen tulee siitä, mitä voimme nähdä, kuulla ja koskettaa. Grafiikkaa, syntesoitua ääntä ja haptista värinää voidaan kaikkia käyttää keskittämään huomiomme tärkeisiin puoliin ympäristössämme, korostaen reaalimaailman esineitä ja tuoden käyttöömme niitä koskevaa dataa. AR-tekniikka voi mennä tätäkin pidemmälle, sillä sen avulla voidaan lisätä animaatioita näyttölaseihin tai tabletteihin, joten käyttäjät voivat arvioida miten muutos vaikuttaisi työympäristöön.

Yksi AR:n etu ei ehkä ole välittömästi nähtävissä, mutta silti se saattaa olla kaikkein tärkein: sen kyky tulkita ympäröivää maailmaa ja tuottaa reaaliaikaista palautetta siitä, mitä tapahtuu ja mitä voisi tapahtua. Tämän tason älykkyys yhdistettynä interaktiivisuuteen tukee suuria muutoksia useilla teollisuudenaloilla.

Palvelu & huolto

Valmistajien teettämä tutkimus osoittaa, että palveluteknikot voivat kuluttaa jopa kolmanneksen työajastaan yrittäen löytää informaatiota painetuista ja verkkomanuaaleista, jotta saisivat apua laitteiden huoltoon ja korjaukseen. Monet yritykset tietävät, että vaikka perinteisiä huolto-oppaita on suhteellisen helppo kehittää, niiden tulkitseminen on monelle vaikeaa, kun ohjeet ja kaaviot näyttävät usein monimerkityksellisiltä.

Ensimmäinen askel suurten huoltoketjujen yrityksissä oli siirtyminen videomanuaalien tuotantoon. Näiden etuna on se, ett ne näyttävät huoltohenkilöstölle, miten laite pitää purkaa, korjata ja koota uudelleen. Tällöinkin jotkut operaatiot eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska demovideo voi olla liian nopea tai huonosti selitetty. AR eli lisätty todellisuus kykenee ylittämään nämä ongelmat.

AR-sovelluksia on alkanut ilmestyä käyttöön. Ne käyttävät CAD-työkalujen dataa, joka yhdistetään huoltoteknikon toimintaa seuraavan kameran livevideoon. Mukana on animaatioita, jotka näyttävät miten osa tai laite puretaan, korjataan ja laitetaan takaisin kasaan. Ohjelmisto tulkitsee livevideokuvaa hakiessaan sopivia toimintoja, joita se voi näyttää huoltomiestä ohjatakseen. Verkkoyhteys on todennäköisimmin tärkeä osa kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa, ettei huoltoinformaatiota tarvitse tallentaa paikallisesti.

Lisätty todellisuus kaipaa siis suuren kaistanleveyden ja lyhyen latenssin tietoliikennetekniikoita kuten 5G:tä. Langattomaan verkkoon liittynyt AR-laite voi pyytää apua etäpalvelimelta osien ja toimintojen tunnistamiseen. Vastauksen saavutaan se voi neuvoa huoltomiestä siitä, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Ohjeet voidaan näyttää AR-lasien näytöllä tai tabletilla.

Tämän interaktiivisen palauttaa tärkeä ominaisuus on, että saatu informaatio voi maksimoida turvallisuuden ja vähentää vahinkojen mahdollisuutta. Jos teknikon tarvitsee esimerkiksi kytkeä laite tai osa pois sähköverkosta ennen jatkamista, ohjelmisto voi näyttää työvaiheet vain tähän asti. Kun sähkönsyöttö on katkaistu, järjestelmä voi jatkaa seuraavaan vaiheeseen demonstraatiossa.

Kun järjestelmää kootaan uudelleen, AR-laite ja sitä tukeva palvelinverkko voi tarkistaa etenemisen niin, että osat asennetaan oikeassa järjestyksessä ja oikein. Tämän mahdollisuuden monitoroida etenemistä ei tarvitse rajoittua vain huoltotöihin – sitä voidaan yhtä helposti soveltaa laitteen valmistukseen, mahdollisesti voidaan jopa tuoda fyysisiä työkaluja lisätyn todellisuuden ympäristöön.

Keskeinen vaatimus turvakriittisten sovellusten laitekokoonpanossa on varmistaa, että kiinnikkeet kuten pultit kiristetään tiettyyn arvoon. Ne pitää kiinnittää huolella, mutta on myös tärkeä varmistaa, ettei teknikko kiristä pultteja liiaksi, mikä aiheuttaisi epätoivottua rasitusta ympäröivään rakenteeseen. Perinteisesti jokaisen kiinnikkeen testaaminen on tehty erillisen testitiimin toimesta, mikä vie aikaa ja lisää kustannuksia. On myös aikaa vievää, mikäli kokoonpanotyöntekijää pitää jatkokouluttaa työtehon parantamiseksi.

AR-tekniikan ja tuotantotyökaluihin liitettyjen anturien avulla jokainen teknikko pääsee itse määrään työnsä laadun. Käyttämällä voimatyökaluja, joiden arvot syötetään AR-ohjelmistoon, teknikko saa välittömän visuaalisen palautteen jokaisen kiristettävän pultin tilasta. Kädet vapaana pitävien AR-lasien grafiikka voi näyttää pultin kireyden ja sen halutun kiristysarvon. Työkalussa itsessään voi olla värinämoottori, joka aktivoituu kun kiristämisessä päästään haluttuun arvoon, vähän samalla tapaa kuin ajoneuvojen kaistavahti varoittaa kuljettajia kaistalta pois ajauduttaessa.

Mahdollisuudet lääketieteessä

Lääketieteessä AR-sovelluksia on mahdollista hyödyntää monilla eri tasoilla. Esimerkiksi yksi startup-yritys aikoo parantaa hoitajien kykyä antaa pistoksia. Monilla potilailla on suonia, joita on vaikea paikantaa pelkästään silmällä. Kudokset ovat yleensä huonompia lapsilla ja vanhuksilla. Vaikeasti näkyvien suonten kohdalla hoitajan saattavat missata kohteensa ja joutuvat yrittämään uudestaan, mikä on potilaalle tuskallisempaa. Käyttämällä elektronisia antureita paikantamaan läheisten suonten polut voi ohjelmisto asettaa ne graafisesti näytölle, niin että hoitaja näkee mihin injektoida ruiskunsa.

Kehittyneemmät tekniikat kuten MRI voivat auttaa kirurgeja osoittamaan tarkasti esimerkiksi potilaan kasvaimia ilman turvautumista haitalliseen röntgenkuvaamiseen. Tämän avulla voidaan paitsi suunnitella leikkauksia myös varmentaa viiltojen paikka proseduurin aikana.

Muita käyttömahdollisuuksia

Monilla aloilla mahdollisuus lisätä grafiikkaa näytön päälle tuo työntekijöille paljon paremman näkymän siihen, miten muutokset vaikuttavat suunnitteluun. Esimerkiksi vähittäistavaraketjut ovat testanneet kaupallisilla AR-laitteilla kuten Google Glass -laseilla, että myytävien tavaroiden esillepano toimii.

AR-käyttäjän näytölle lisätyn grafiikan ei tarvitse olla synteettistä. Lisätty todellisuus tuo mahdollisuuden olla yhteydessä aivan eri toimipaikassa olevien ihmisten kanssa. USA:n armeijan tutkimuslaboratorion projektissa on kehitetty koulutusjärjestelmä, jossa kouluttajien synteettinen avatarhahmo on heijastettu sotilaiden laseihin, kun he harjoittelevat kentällä. Tämän STE-ympäristön (Synthetic Training Environment) avulla armeijan koulutus tulee joustavammaksi, kun sotilaita voidaan kouluttaa tarvittaessa – ovat he sotilaskeskuksessa tai kentällä tehtävää suorittamassa.

Kuten monet eri projektit osoittavat, lisätyllä todellisuudella on mahdollisuus päästä paljon pidemmälle kuin viihteeseen. Sen avulla voidaan heijastaa virtuaalisia kuvia käyttäjille niin teollisuudessa, lääketieteessä, vähittäiskaupassa, koulutuksessa kuin puolustushallinnossakin.

MORE NEWS

Elokuussa tulee iso muutos: tekoälyn käytöstä on kerrottava käyttäjälle

- Käyttäjälle on kerrottava, kun kyse on tekoälystä. Näin tiivistää Traficomin yksikönpäällikkö Jenni Koskinen EU:n tekoälyasetuksen keskeisen muutoksen, joka alkaa näkyä yrityksille konkreettisesti elokuussa 2026.

Puolustusmenojen kasvu näkyy Bittiumin luvuissa

Bittium paransi alkuvuonna sekä liikevaihtoaan että kannattavuuttaan, mutta kasvu tuli lähes yksinomaan puolustusliiketoiminnasta. Samalla yhtiön tilauskanta nousi ennätystasolle, mikä antaa näkyvyyttä loppuvuoteen. Kehitys paljastaa kuitenkin liiketoiminnan selkeän painopisteen siirtymän.

Näin paljon puhelimesi jakaa dataa yöllä – kaikki ei ole tarpeellista

Älypuhelin ei käytännössä koskaan ole lepotilassa. Vaikka laite makaa yöpöydällä käyttämättömänä, se vaihtaa jatkuvasti pieniä datapaketteja palvelimien kanssa ja pitää järjestelmän ajan tasalla. Kaikki tämä liikenne ei kuitenkaan liity laitteen perustoimintoihin.

Ei enää pelkkää rautaa – Digi toi valmiin edge-pilvialustan

Sulautettujen järjestelmien peruslogiikka on muuttumassa nopeasti. Digi tuo nyt markkinoille ConnectCore 95 SMARC -moduulin, joka ei ole enää pelkkä laskentayksikkö vaan valmis edge-pilvialusta – mukana tulevat suoraan tietoturva, etähallinta ja pilvipalvelut. Suomessa ratkaisua tuo maahan Mespek.

Kolme vuotta se kesti: promptaaminen väistyy agenttien tieltä

Tekoälyn käyttö ei voi olla promptien kirjoittamista koneelle, vaan sen pitää olla mukana niissä työkaluissa, joita käytämme koko ajan, sanoi Microsoftin kaupallisen liiketoiminnan johtaja Judson Althoff yhtiön AI Tour -tapahtumassa Helsingissä.

Microsoft tuplaa datakeskuskapasiteetin pääkaupunkiseudulla

Pilvipalveluiden ja tekoälyn kysyntä pakottaa skaalaamaan nopeasti: Microsoft on päättänyt datakeskusalueensa toisesta rakennusvaiheesta, mikä käytännössä kaksinkertaistaa nyt rakenteilla olevan kapasiteetin Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä.

Uusi tiukempi kyberturva tulee nyt korteille

Teollisuuden kyberturva ei ole enää pelkkä ohjelmistokysymys. EU:n Cyber Resilience Act alkaa näkyä konkreettisesti myös laitetasolla, kun valmistajat tuovat markkinoille valmiiksi sertifioituja edge-alustoja.

Autot alkavat heijastaa varoituksia suoraan tiehen

Auton ja ympäristön välinen viestintä siirtyy uudelle tasolle. Uusissa ratkaisuissa auto ei enää vain vilkuta valojaan vaan projisoi varoituksia ja ohjeita suoraan tien pintaan – esimerkiksi jarrutuksesta kertovan symbolin, jalankulkijalle näkyvän suojatiemerkinnän tai kaistanvaihtoa osoittavan nuolen.

Pelkkä jammerin hallussapito muuttuu rikokseksi heinäkuussa

Heinäkuun alussa voimaan tuleva lakimuutos kiristää merkittävästi radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden sääntelyä. Jatkossa niin sanottujen jammereiden oikeudeton hallussapito on rikos, vaikka laitetta ei olisi käytetty lainkaan.

Uusi työkalu näyttää, missä signaali kulkee piirikortilla

Elektroniikkasuunnittelussa yksi arjen hankalimmista kysymyksistä on yllättävän yksinkertainen: missä tämä signaali oikeasti kulkee piirilevyllä? XJTAG pyrkii ratkaisemaan ongelman uudella ilmaisella työkalulla, joka tuo PCB-layoutin suoraan debuggaajan nähtäväksi ilman raskaita CAD-ohjelmistoja.

Vielä ehdit mukaan - voita Huawein uusi älykello

ETN.fi:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Samalla lukijoille avataan kilpailu, jossa palkintona on Huawei Watch GT Runner 2 -urheilukello. Vielä ehdit mukaan kisaan, joka päättyy toukokuun lopulla.

Puolijohdealalla perverssi tilanne: ennätyskasvu ja paheneva pula komponenteista

Puolijohdemarkkina käy nyt poikkeuksellisella logiikalla: komponenteista on pulaa ja toimitusajat venyvät jopa 52 viikkoon, mutta samaan aikaan tekoäly nostaa koko alan historialliseen, yli 60 prosentin kasvuun.

Avoimen koodin kehittäjillä uusi ongelma: tekoäly tuottaa liikaa bugiraportteja

Tekoäly ei enää sotke avoimen lähdekoodin projekteja huonoilla bugiraporteilla. Nyt ongelma on päinvastainen. Hyviä raportteja tulee niin paljon, että kehittäjät hukkuvat työhön, kertoo Elektroniktidningen.

OpenAI haastaa nyt iPhonen – oma älypuhelinpiiri työn alla

Tekoäly-yhtiö OpenAI suunnittelee omaa älypuhelinpiiriä yhdessä Qualcommin ja MediaTekin kanssa. Tavoite on kunnianhimoinen: jopa 300–400 miljoonan puhelimen vuosivolyymit ja suora haaste Applen iPhonelle.

RF-linkkien riskit halutaan kiinni ennen kenttätestejä

Emersonin NI CHESS tuo ilmailu- ja puolustusjärjestelmien RF-kanavien emuloinnin ohjelmistopohjaiseksi osaksi PXI-testiympäristöä. Tavoitteena ei ole korvata kenttätestausta kokonaan, vaan löytää Dopplerin, häipymän, vaimennuksen ja häiriöiden kaltaiset ongelmat aiemmin ja toistettavammin laboratoriossa.

RISC-V-prosessorin voi suunnitella kolmessa päivässä

Swedish Chips Competence Centre järjestää kesäkuussa Lundissa kurssin, jonka ydinviesti on poikkeuksellisen kunnianhimoinen: RISC-V-prosessorin voi suunnitella kolmessa päivässä.

Suomella voi olla yllättävän vahva rooli Euroopan sirukilpailussa

Euroopan on mahdollista rakentaa omaa puolijohdetuotantoa, jos tahtoa löytyy. – Taiwaniin syntyi koko ekosysteemi määrätietoisella työllä vuosikymmenten aikana, ja sama on tehtävissä muuallakin, sanoo kvanttitietokoneyritys IQM:n perustajiin kuuluva Juha Vartiainen.

Neocortec tuo aidon mesh-verkon LoRaan

LoRa on noussut yhdeksi maailman laajimmin käytetyistä IoT-yhteystekniikoista, mutta useimmat verkot perustuvat yhä tähtitopologiaan ja verkkovirtaan kytkettyihin yhdyskäytäviin. Neocortecin kehittämän NeoMesh-reitityksen yhdistäminen LoRan fyysiseen kerrokseen tähtää pitkän kantaman, itsekorjautuvien mesh-verkkojen toteuttamiseen ilman tiheää gateway-infrastruktuuria.

Microsoft tappaa kevyen Outlookin – vanhat viestit jäävät, liikenne katkeaa

Microsoft lopettaa Outlook Lite -sähköpostisovelluksen käytännössä toukokuun lopussa. 26.5.2026 alkaen sovellus ei enää lähetä tai vastaanota sähköposteja, vaikka aiemmin ladatut viestit pysyvät luettavissa.

Vincit varmisti etumatkan AI Actiin

– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.

ETNdigi - Watch GT Runner 2
16 17  # puffbox mobox till square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Neocortec tuo aidon mesh-verkon LoRaan

LoRa on noussut yhdeksi maailman laajimmin käytetyistä IoT-yhteystekniikoista, mutta useimmat verkot perustuvat yhä tähtitopologiaan ja verkkovirtaan kytkettyihin yhdyskäytäviin. Neocortecin kehittämän NeoMesh-reitityksen yhdistäminen LoRan fyysiseen kerrokseen tähtää pitkän kantaman, itsekorjautuvien mesh-verkkojen toteuttamiseen ilman tiheää gateway-infrastruktuuria.

Lue lisää...

OPINION

Agenttikoodaus muuttaa myös sulautetun kehityksen

CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Elokuussa tulee iso muutos: tekoälyn käytöstä on kerrottava käyttäjälle
  • Puolustusmenojen kasvu näkyy Bittiumin luvuissa
  • Näin paljon puhelimesi jakaa dataa yöllä – kaikki ei ole tarpeellista
  • Ei enää pelkkää rautaa – Digi toi valmiin edge-pilvialustan
  • Kolme vuotta se kesti: promptaaminen väistyy agenttien tieltä

NEW PRODUCTS

  • Sama virtalähde kelpaa nyt sairaalaan ja kotiin
  • Vesitiivis USB-C piirikortille ilman lisäkokoonpanoa
  • Kolmivaiheinen tuuletinohjaus ilman koodia
  • AES ei vielä tee muistitikusta turvallista
  • Toughbook 56 tuo tekoälyn kentälle ilman pilveä
 
 

Section Tapet