Alcatel-Lucent-kaupan jälkeen Nokiaan kuuluneen Bell Labs -tutkimuskeskuksen tutkijoille on satanut paljon kunniaa vuosien varrella. Uusin saavutus on fysiikan tämän vuoden Nobel-palkinto, joka on myönnetty Bell Labsissa työskennelleelle Arthur Ashkinille.
Ashkinia pidetään yleisesti optisten pinsettien isänä. Kyse on tekniikasta, jossa laserin avulla voidaan tarttua hyvin mikroskooppisiin kohteisiin aina yksittäisiä atomeja myöten. Askin kehitti tekniikan työskennellessään Bell Labsissa.
Ruotsin tiedeakatemian mukaan Ashkinin innovaation suuri läpimurto nähtiin vuonna 1987, kun hän onnistui laserpinseteillään tarttumaan elävään bakteeriin sitä vahingoittamatta. Tästä alkoi oikeastaan murros, jonka jälkeen laserfysiikkaa on käytetty laajasti esimerkiksi biologian tutkimuksessa.
Ashkin ei kyennyt matkustamaan Tukholmaan vastaanottamaan palkintoaan, jonka nouti hänen poikansa Daniel. Eilen Bell Labsin Murray Hillin yksikössä New Jerseyssä järjestettiin juhlatilaisuus, jossa Arthur Ashkin pystyi pitämään Nobel-palkintoesitelmänsä.
Tilaisuudessa Bell Labsin puutarhaan sijoitettiin Ashkinille omistettu muistolaatta Nobel-palkinnon saamisesta. Kaikkiaan puutarhassa on jo yhdeksän nobelistin kunnianosoitukset.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.