Saksalaisen Würzburgin yliopiston fyysikot ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet sijoittamaan orgaanisen molekyylin substraattiin ja toteuttaneet sillä kaksi vakaata tilaa. Tällä voi olla sovelluspotentiaalia molekylaarisessa spintroniikassa.
Molekyyli näyttää neljältä yhtä pitkältä varrelta, joiden risteyskohdassa on atomi. Kaikki atomit ovat yhdessä tasossa niin, että molekyyli on täysin tasomainen - ainakin normaalissa tilassa.
Würzburgin tutkijat ovat nyt onnistuneet manipuloimaan tätä molekyyliä kahteen pysyvästi eri tilaan käyttämällä erityistä kerrostumaa ja sähkökenttää. Tämä voisi tehdä molekyylistä sopivan eräänlaisena "molekyylikytkimenä" spintroniikkasovelluksille.
Tutkijat käyttivät molekyylikytkimensä rakentamiseen mangaani-ftalosyaniini -molekyyliä. Se on väriainetta, jota ei voida normaalisti vaihtaa. He asettivat molekyylikoosteen metallipinnalle, joka on koottu hopea- ja vismuttiatomeista.
Koska vismuttiatomit ovat paljon suurempia kuin hopea-atomit, niiden säännöllinen muodostelma luo metallipinnalle matalat vallit. Tämä rakenne tuottaa kahden vismuttialueen välin eräänlaisen kuivuneen joenuoman, jonka yli molekyyliyhdiste rakentaa sillan.
Molekyylille saatiin kytkentäominaisuus, kun sen keskellä olevaa mangaania lähestyttiin erittäin hienolla kärjellä ja sähkökentällä. Tällöin keskusatomi muutti asemaansa ja siirtyi hieman kohti metallista pintaa molekyylitasosta. - Näin molekyyli sai kaksi vakaata kytkentätilaa, toteaa tutkija Jens Kügel.
Fysikaalisesti molekyyli luo suuren magneettisen momentin johtuen sen keskusatomin aseman muutoksesta. Erityisen kvanttifysiikan ilmiöiden vuoksi tämä aseman muutos vaikuttaa koko molekyyliin, joka ilmaisee ulkoisesti erottuvia erilaisia magneettisia ominaisuuksia. Fyysikot viittaavat tähän Kondo-vaikutuksena.
Tavallisesti molekyylikytkimet syntetisoidaan luontaisesti vakaiksi useissa tiloissa. Tutkimus osoittaa, että toiminto voidaan luoda myös ei-kytkettävissä molekyyleissä manipuloimalla molekyyliympäristöä selektiivisesti, tutkijat selittävät tutkimustyönsä keskeistä tulosta.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 9.1.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
