Yhä laajemmin käyttöön otettavat itsenäiset langattomat anturointiratkaisut kaipaavat myös itsenäistä käyttötehon tuottoa. Tokion Techin tutkijat ovat kehittäneet aiempaa tehokkaamman energiaharvesterin, joka hyödyntää MEMS- eli mikroelektromekaanista rakennetta.
Nykyisin monet MEMS-energiankorjuurakenteet hyödyntävät elektreettiä (pysyvä sähköinen varaus), joka on sijoitettu MEMS-rakenteiseen kondensaattoriin, jonka liikkuva elektrodi indusoi mekaanisen liikkeen varaukseksi. Valitettavasti tämä rakennelma on hyvin rajoittunut koska sekä elektreetin että MEMS-komponenttien valmistusprosessien on oltava yhteensopivia.
Siksi tutkijaryhmä kehitti uuden ratkaisun, joka koostuu kahdesta erillisestä sirusta: toinen MEMS-viritettävälle kondensaattorille ja toinen sisältäen elektreetin ja dielektrisen materiaalin muodostaman toisen kondensaattorin.
Toisin kuin aiemmissa ratkaisuissa rakenne mahdollistaa, että elektreetti ja MEMS-viritettävä kondensaattori ovat eri siruissa, jolloin suunnittelun rajoitteet kevenevät ja tehon tuotto paranee.
KAUST-yliopiston (King Abdullah University of Science and Technologyn) tutkijoiden Saudi-Arabiassa kehittämä pienenergian keruulaite hyödyntää puolestaan erilaisista langattomista lähteistä peräisin olevilla radioaaltoja aiempaa tehokkaammin.
Tutkijat lähtivät siitä, että elektroniikkalaitteiden ympärillä olevaa kotelointia voisi hyödyntää antennien sijoittamiseen pienemmin kustannuksin ja tilavaatimuksin. Lisäksi professori Atif Shamim ja hänen tiiminsä tutki strategioita rakentaa pienikokoisia antenneja, jotka virittyvät erilaisten langattomien laitteiden emittoimiin radiotaajuussignaaleihin.
Useimmat radiotaajuiset keruulaitteet voivat käyttää vain yhtä langattoman taajuuden osaa, mutta Shamimin ryhmä ryhtyi tuottamaan monikaistaista ratkaisua, joka voi kerätä enemmän energiaa useilta tietoliikenteen lähteiltä.
Tutkijat tukeutuivat kuutionmuotoiseen kotelointiin ja sen pinnalle printattuihin fraktaaleista muodostuviin antenneihin. Fraktaaliantennit voivat ottaa käyttöön useita resonansseja, jotka mahdollistavat hyödyntää radiotaajuuksia laajemmin. Kotelointikuution symmetrinen geometria pyrki tehostamaan tätä vaikutusta keräämällä säteilyä kaikilta sivuilta.
Kokeet reaalimaailmassa todistivat, että harvesteri pystyi keräämään tarpeeksi radiotaajuusenergiaa pienten langattomien anturien käyttämiseen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 31.1.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
