Älyn lisääminen sähköverkkoon avaa uusia mahdollisuuksia käyttää sähköä silloin, kun se on kuluttajan kannalta edullisinta. VTT:n kyselystä käy ilmi, että noin puolet kuluttajista on valmiita sähkölaitteiden etäohjaukseen.
Energiamarkkinat muuttuvat nopeasti muun muassa uusiutuvan energian, nopean teknologian kehityksen ja digitalisaation vaikutuksesta. Murros avaa mahdollisuuksia alan toimijoille, mutta samalla tasapaino sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä on entistä vaikeampi saavuttaa. Sähkölaitteiden etäohjaukseen perustuva kulutusjousto on tähän yksi uudenlainen ratkaisu.
VTT:n selvityksen mukaan 57,5 prosenttia kuluttajista suhtautuu kotinsa sähkölaitteiden etäohjaukseen myönteisesti.
Yhteiskunta sähköistyy kiihtyvällä tahdilla, ja sähköä käytetään uusilla tavoilla muun muassa lämpöpumpuissa ja sähköautojen latauksessa. Kulutuksen lisääntyminen luo kuitenkin tarpeita sähkön käytön ohjaamiseen. Lisäksi uusiutuvien tuotantotapojen, kuten aurinko- ja tuulienergian lisääntyminen, luovat uusia haasteita sähköjärjestelmälle.
- Yhdessä nämä muutokset aiheuttavat sähköverkkoon kuormitushuippuja, jotka rasittavat niin sähkönjakeluun kuin myös -tuotantoon käytettävää infrastruktuuria. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi, selvittää erikoistutkija Anne Immonen VTT:ltä.
Yhtenä ratkaisuna huipputehojen hallintaan on luoda paremmat edellytykset sähkön kulutusjoustolle sähkömarkkinoilla. Näiden joustavien kuormien tuominen älykkään, markkinaehtoisen ohjauksen piiriin auttaa tasoittamaan verkon kuormia.
- Kyse olisi siis siitä, että kuluttajat joustaisivat mieltymyksistään sähkön käytössä. He määrittelisivät, missä rajoissa he voisivat esimerkiksi siirtää sähkölaitteiden käyttöä aikaan, jolloin sähköä on enemmän saatavilla. Kuluttajalle ei välttämättä ole merkitystä, millä hetkellä vesivaraajaan syötetään tarvittava määrä energiaa, kunhan lämmintä vettä riittää. Älykkäämpi kuormanohjaus tasaisi kuitenkin kulutushuippuja ja toisi sähköverkon tuotantoon ja jakeluun paljon hyötyjä, selvittää Immonen.
VTT:n kyselyssä selvitettiin, kuinka kuluttajat suhtautuvat ajatukseen, että kolmas osapuoli ohjaisi etänä heidän laitteitaan. Kyselyyn vastasi 2110 sähkön pienkuluttajaa, joista 57,5 prosenttia suhtautui ajatukseen myönteisesti. 49 prosenttia olisi valmis oman kotinsa sähkölaitteiden etäohjaukseen, jos se tapahtuisi huomaamatta ja hyödyttäisi myös kuluttajaa itseään.
Etäohjaukseen suostuvaiset vastaajat toivoivat etenkin rahallista hyötyä: 92 prosenttia toivoi pienempää sähkölaskua. Myös ympäristöhyöty oli tärkeä: 51 prosenttia toivoi kulutusjouston lisäävän uusiutuvan energian käyttöä ja vähentävän päästöjä.
Kyselyssä nousi esiin myös huolenaiheita, sillä noin puolet vastaajista suhtautui etäohjaukseen epäilevästi. Huolenaiheina mainittiin muun muassa yksityisyyden ja kontrollin menettäminen, mahdolliset lisäkustannukset, tietoturvariskit, tekniikan toimivuus sekä pelko siitä, että joku muu hyötyy ja kuluttajalle jäävät vain haitat.
Kysely tehtiin verkossa osana VTT:n, Business Finlandin ja suomalaisten yritysten EDES (Energy Data Ecosystems and Services) -tutkimusprojektia marras-joulukuussa 2018.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
