Lähes kaikki asuintalojen katoilla käytettävät aurinkopaneelit näyttävät samanlaisilta ja samalla tavoin asennetuilta. Mutta aurinkokennoista voidaan saada enemmän irti. Sveitsiläisen Lausannen teknisen korkeakoulun eli EPFL:n spinoff-yritys Insolightin kehittämä aurinkopaneeli erottuu muista rakenteeltaan mutta myös vaikuttavalla 29 prosentin hyötysuhteella.
29 prosenttia on kova luku. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kuluttajamarkkinoilla tällä hetkellä arvioitu saavutettava 17–19 prosentin tuotto. Insolightin järjestelmä perustuu linsseihin, jotka keskittävät auringonvaloon pieniin korkean hyötysuhteen aurinkokennoihin, joita normaalisti käytetään satelliiteissa.
Jotta kustannukset pysyisivät vähittäismarkkinoiden vaatimalla tasolla, kehitti yritys suojalasin, jonka optiset linssit keskittävät auringonvaloa noin satakertaiseksi ja ohjaavat sen pienikokoisille korkean suorituskyvyn kennoille. Tämä tarkoittaa, että aurinkokennojen ala on alle 0,5 prosenttia aurinkopaneelin pinta-alasta.
Rakenteeseen kuuluu myös mekanismi, joka siirtää kennopohjaa vaakasuunnassa muutaman millimetrin joka suuntaan, jotta voidaan seurata auringonvaloa koko päivän ajan.
Järjestelmällä on sama ulkonäkö ja muoto kuin tavallisilla kattopaneeleilla ja ne voidaan asentaa samalla tavalla. - Vähittäismarkkinoiden todellinen haaste on tuottojen nostaminen ilman, että kustannuksia nostetaan liian korkealle, säilyttäen laitteiston tukevuuden ja helpon asennuksen, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Coulot.
Perustajien mukaan Insolightin aurinkopaneelit tarjoavat parempaa tuottoa kuin kilpailevat ratkaisut. - Teknologiamme voi vähentää kotitalouksien energialaskuja jopa 30 prosenttia, Coulot sanoo.
Järjestelmä on nyt standardoitu massatuotantoon sopivaksi ja tavoitteena saada ensimmäiset tuotteet markkinoille vuonna 2022.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 25.4.2019
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
