Entä jos voisimme diagnosoida sydämen tilaa ranteessa olevalla älylaitteella? Ei vain mitaten sykettä, vaan kuunnellen sydänääniä ja analysoiden mahdolliset sydänsairaudet kuten lääkäri stetoskoopillaan. Varsinkin hätätilanteissa, jossa jokainen minuutti on tärkeä, sydänääniä analysoiva mobiililaite voisi pelastaa henkiä.
Shaima Abdelmageedin Vaasan yliopistoon tekemä väitöstutkimus osoittaa, että tästä voi tulevaisuudessa tulla todellisuutta. Abdelmageedin väitöstutkimuksessa tavoitteena oli diagnosoida sydänsairauksia ranteesta otetun sydänäänikäyrän eli fonokardiogrammin (FKG) perusteella. Onnistuisiko tämä riittävällä tarkkuudella, vaikka ranteesta saatu sydänääni on heikkolaatuisempi kuin esimerkiksi rinnasta kuunneltu ja mobiiliteknologian käyttäminen tuo rajoitteita datan määrään ja laskentatehoon?
Mallinnus tehtiin käyttämällä koneoppimistekniikoita niin, että käytettävä laskentateho rajoitettiin vastaamaan mobiililaitteiden kapasiteettia. Tekniikkana oli parametrinen estimointi käyttäen moniuloitteista luokitusta ja etenkin signaalien erotteluanalyysia.
Abdelmageedin tutkimuksesta kävi ilmi, että fonokardiogrammi 19 desibelin signaali-kohina-suhteella voi johtaa onnistuneeseen diagnoosiin jopa 97,33 prosentin tarkkuudella, kun käytetään mainittua tekniikkaa. Tulokset todennettiin vielä käyttämällä toista tekniikkaa, eli keinotekoisia neuroverkkoja ja erityisesti hahmontunnistusta.
Abdelmageed muistuttaa, että lääkärin kokemuksella on normaalisti merkittävä vaikutus sydänäänien kuunteluun perustuvan diagnoosin onnistumiseen. - Sydänääniin perustuvan diagnoosin automatisointi koneälyä käyttäen toisi diagnoosiin objektiivisuutta ja vähentäisi vääriä tuloksia, sanoo ensi torstaina Vaasan yliopistossa väittelevä Abdelmageed.
Abdelmageedin mukaan sähköinen terveydenhuolto (eTerveys) on ollut viime vuosien suosittu tutkimusaihe. Monet suomalaiset yliopistot panostavat terveydenhuollon tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen suunnitteluun ja prototyyppien luomiseen. Terveydenhuollon murrokseen tulisi hänen mielestään valmistautua ja sitä tulisi ennakoida erityisesti Suomessa, jossa mediaani-ikä on yli 40 vuotta. Digitalisaatio tunkeutuu jokaiselle elämänalueellemme, ja terveydenhuolto ei ole Abdelmageedin mukaan tästä mikään poikkeus. - Mielestäni yritysten tulisikin keskittyä alan uusiin innovaatioihin lähitulevaisuudessa, hän kannustaa.
Abdelmageed kertoo osallistuneensa Vaasan yliopistossa EU-rahoitteiseen Nordic Telemedicine Center -hankkeeseen, jossa tavoitteena oli perustaa rajat ylittävä telelääketieteen osaamiskeskus. Hän veti hankkeen kahta osiota liittyen koulutukseen sekä arviointiin ja kestävään kehitykseen. Hän myös kehitti yliopiston opiskelijoille eTerveys-kurssin ja ohjasi neljää lopputyötä liittyen eTerveyteen.
Shaima Abdelmageed kertoo tehneensä väitöstutkimuksensa työn ohessa. Abdelmageed toimii nykyään Auga Technologiesin tuotepäällikkönä Vaasassa. Päivätyön, projektitutkimuksen ja väitöskirjan lisäksi hän on myös tehnyt MBA-tutkintoa.
- Tämä on ollut todellinen testi myös sellaiselle ”supermultitaskaajalle” kuin väitän olevani, mutta kyllä se on ollut myös kaiken sen arvoista. Olen ottanut konkreettisia askeleita kohti tavoitteitani, enkä muuttaisi mitään matkallani, sanoo Abdelmageed.
Abdelmageed syntyi Saudi-Arabiassa. Hänellä on kandidaatin tutkinto Sudanin tiedeyliopistosta sekä diplomi-insinöörin tutkinto tietoliikennetekniikasta Vaasan yliopistosta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
