Japanilaisomistuksessa nykyään oleva englantilainen Arm hallitsee älypuhelimien, tablettien ja IoT-laitteiden prosessorimarkkinoita suvereenilla otteella, mutta parin viime vuoden aikana avoimeen koodiin perustuva RISC-V-arkkitehtuuri on esittänyt sille haasteen. Nyt Arm on vastannut.
Arm-malli on aiemmin ollut aika vaativa monella aloittelevalle yritykselle. Osaksi ekosysteemiä on käytännössä päässyt vain lisensoimalla jonkun Arm-prosessorin. Monelle yritykselle lisenssimaksut ovat olleet kallis investointi, erityisesti yrityksen alkuvaiheessa.
RISC-V on tuonut monella helpotuksen tähän ongelmaan. Prosessoriarkkitehtuuri on avoin, joten sitä pääsee käyttämään ilmaiseksi. Tarjolla on toki ollut maksullisia IP-ytimiä, joilla oman suunnittelun toiminnallisuutta voi täydentää, mutta itse prosessoriytimestä ei ole tarvinnut maksaa mitään, kunhan noudattaa avoimen koodin periaatteita.
Arm ei alun perin nähnyt RISC-V:tä kovin suurena uhkana. Viimeisen vuoden aikana moni Arm:n nimekäs asiakas on kuitenkin investoinut uuteen arkkitehtuuriin, kuuluisimpana varmaan Qualcomm. Samalla RISC-V-ohjelmoinnin työkalutarjonta on parantunut.
Nyt Arm vastaa haasteeseen. Se on esitellyt uuden lisensointiohjelman, nimeltään Arm Flexible Access. Siinä yritykset voivat kokeilla eri arkkitehtuureita ennen kuin menevät tuotantoon. Lisenssimaksut tulevat käyttöön vasta, kun suunnittelu menee tuotantoon.
Uusi ohjelma ei koske kaikkia Arm-arkkitehtuureita, mutta valtaosaa Cortex-A-, R- ja M-arkkitehtuureita. Tämä tarkoittaa, ettei Qualcomm tai Huawei voi kokeilla uusia arkkitehtuureita ilmaiseksi, vaan high end -ytimissä pätee vanha lisenssipolitiikka.
Arm selvästi haluaa vastata RISC-V:n haasteeseen erityisesti IoT-rintamalla. Moni sen asiakas on jo kirjoittautunut mukaan ohjelmaan, Arm mainitsee esimerkeiksi AlphaIC:n, Invecasin sekä norjalaisen Nordic Semiconductorin.
Monia suomalaisia suunnittelutalojakin uuden Flexible Access -ohjelman luulisi kiinnostavan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
