Jos haluaa tietää, mitä joku kirjoittaa tietokoneellaan, on joutunut asentamaan koneella jonkun vakoiluohjelmiston, joka tallentaa näppäilyt. Amerikkalaistutkijoiden mukaan mitään ohjelmistoa ei tarvita: älypuhelimen mikrofoni osaa tunnistaa kirjoituksen pelkän äänen perusteella.
Kyse on SMU-yliopiston (Southern Methodist University) tutkijoiden Eric Larsonin ja Mitch Thorntonin projekti opinahjon kyberturvallisuuden tutkimuskeskuksessa. Tutkijat onnistuivat tunnistamaan varsin tarkasti älypuhelimen tallentaman näppäinäänen perusteella, mitä tietokoneella kirjoitetaan.
Testissä tarkkuudeksi saatiin 41 prosenttia. Larsonin ja Thorntonin mukaan tarkkuutta voidaan huomattavasti nostaa, kun otetaan huomioon, mitä yleisimpiä sanoja kirjoitetaan.
Tutkijat halusivat simuloida oikeaa tilannetta, joten he loivat konferenssihuoneen äänimaailman kohinoineen. Älypuhelin pystyy silti tallentamaan näppäinäänet jopa yli metrin päästä. Riittää siis, että puhelimen jättää ”huolimattomasti” samalla pöydälle.
Tutkijoiden mukaan älypuhelimessa on monia antureita, joiden ansiosta se tietää oman suuntansa ja esimerkiksi sen, makaako laite pöydällä vai kulkeeko jonkun mukana taskussa. Monet antureista ovat aina päällä ilman erillisiä käyttöjärjestelmiltä kysyttäviä lupia. Tutkijoiden piti vain kehittää sovellus, joka prosessoi anturien tuottamaa ääntä ennustaakseen, mitä näppäintä tietokoneen käyttäjä painoi.
Aivan triviaalia tällainen ”salakuuntelu” ei ole. Hakkerin pitää tietää esimerkiksi, mitä materiaalia pöytä on. Puisella pöydällä näppäimistö kuulostaa erilaiselta kuin metallipinnalla. Pelottavaa tässä hakkeroinnissa on se, että käyttäjällä ei ole mitään käsitystä siitä, että hänen toimiaan tarkkaillaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
