Englantilaislähtöinen Arm on suljetuilla arkkitehtuureillaan hallinnut sekä älypuhelimien että kaikenlaisten IoT-laitteiden markkinoita teollisuuselektroniikkaa myöten. Nyt Arm ottaa ehkäpä historian merkittävimmän askeleen eteenpäin, kun Arm-käskykantaan voidaan lisätä asiakkaan itse räätälöimiä käskyjä.
Hanke alkaa Cortex-M-arkkitehtuurista ja erityisesti Cortex-M33-prosessorista, jolle kustomoitujen käskyjen koodaaminen onnistuu ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Myöhemmin sama vapaus tulee myös muihin M-sarjan piireihin. Muista arkkitehtuureista Arm ei ole vielä kertonut suunnitelmiaan.
Arm ei ole kertonut syitä ”avautumiselleen”, mutta on loogista päätellä sen olevan vastaus uuden avoimen RISC-arkkitehtuurin esittämään haasteeseen. RISC-V antaa suunnittelijoille erittäin vapaat kädet, mikä miellyttää monia suunnittelijoita. Tähän Arm on nyt vastannut.
Uusia kustomoituja käskyjä tukevat jo nyt Arm-piiren toimittajista STMicroelectronics, NXP Semiconductors ja Silcon Labs, mutta määrä tulee todennäköisesti kasvamaan nopeasti. Kehitystyökalujen toimittajista IAR Systems on jo liittynyt mukaan.
Omien käskyjen liittäminen osaksi Arm v8 -käskykantaa M-sarjan prosessoreilla ei kasvata asiakkaan lisenssikustannuksia. Kehitys onnistuu täysi samoilla työkaluilla kuin tähänkin asti ja esimerkiksi avoin GCC-käännin muuntaa myös kustomoidut käskyt konekielelle muun koodin mukana.
Suunnittelijan näkökulmasta kustomoitu käsky näyttää erilliseltä moduulilta Cortex-M33-prosessorissa. Suunnittelijan pitää rakentaa uusille käskyille datapolku ja integroida se osaksi uutta konfiguroitavaa moduulia. Sivuillaan Arm luettelee ne käskyformaatit, jotka Arm-käskykannassa on määritelty kustomoiduille komennoille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
