Englantilaislähtöinen Arm on suljetuilla arkkitehtuureillaan hallinnut sekä älypuhelimien että kaikenlaisten IoT-laitteiden markkinoita teollisuuselektroniikkaa myöten. Nyt Arm ottaa ehkäpä historian merkittävimmän askeleen eteenpäin, kun Arm-käskykantaan voidaan lisätä asiakkaan itse räätälöimiä käskyjä.
Hanke alkaa Cortex-M-arkkitehtuurista ja erityisesti Cortex-M33-prosessorista, jolle kustomoitujen käskyjen koodaaminen onnistuu ensi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Myöhemmin sama vapaus tulee myös muihin M-sarjan piireihin. Muista arkkitehtuureista Arm ei ole vielä kertonut suunnitelmiaan.
Arm ei ole kertonut syitä ”avautumiselleen”, mutta on loogista päätellä sen olevan vastaus uuden avoimen RISC-arkkitehtuurin esittämään haasteeseen. RISC-V antaa suunnittelijoille erittäin vapaat kädet, mikä miellyttää monia suunnittelijoita. Tähän Arm on nyt vastannut.
Uusia kustomoituja käskyjä tukevat jo nyt Arm-piiren toimittajista STMicroelectronics, NXP Semiconductors ja Silcon Labs, mutta määrä tulee todennäköisesti kasvamaan nopeasti. Kehitystyökalujen toimittajista IAR Systems on jo liittynyt mukaan.
Omien käskyjen liittäminen osaksi Arm v8 -käskykantaa M-sarjan prosessoreilla ei kasvata asiakkaan lisenssikustannuksia. Kehitys onnistuu täysi samoilla työkaluilla kuin tähänkin asti ja esimerkiksi avoin GCC-käännin muuntaa myös kustomoidut käskyt konekielelle muun koodin mukana.
Suunnittelijan näkökulmasta kustomoitu käsky näyttää erilliseltä moduulilta Cortex-M33-prosessorissa. Suunnittelijan pitää rakentaa uusille käskyille datapolku ja integroida se osaksi uutta konfiguroitavaa moduulia. Sivuillaan Arm luettelee ne käskyformaatit, jotka Arm-käskykannassa on määritelty kustomoiduille komennoille.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
