Tekoälykeskustelu kulkee liiaksi vanhoja latuja ja se keskittyy vain olemassaoleviin stereotypioihin, sanoi F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen Slushin keynote-puheessaan. Hyppösen mukaan tekoälyn kehittämisessä pitäisi ottaa mallia luonnosta ja esimerkiksi hyönteisten parviälystä.
Tekoälystä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta tällä hetkellä sen kehitys etenee nopeammin kuin koskaan. Tekoälykeskustelussa ouhutaan kuitenkin vain tekoälyroboteista, ihmisenkaltaisista roboteista, massatyöttömyydestä ja ihmisen sukupuutosta. – Tämähän on yli-ihminen. Jonkinlainen Terminator 2.
Mutta mitä yli-inhimillinen älykkyys edes tarkoittaa? Yli-inhimillinen kone tarkoittaa yli-inhimillistä laskentakykyä tai muistia. Nyt tekoälyä yritetään tehdä kopioimalla ihmisen älykkyyttä ja vain tehdä siitä nopeampaa. Ja tämä voi olla mahdollista, monissa projekteissa yritetään simuloida ihmisaivoja.
Ehkä voimme tehdä paremmin muunlaisilla tekniikoilla, joissa ei yritetä matkia ihmisen tapaa ajatella. tekniikoilla kuten yhteinen älykkyys tai parviäly, joka nähdään hyönteisten toiminnassa, kuten muurahaisyhteiskunnissa tai kalaparvissa. Selvästi ne kykenevät työskentelemään yhdessä hyödyntämällä parviälyä, jolla luodaan parempi tapa tehdä yhteistyötä, vaikka yhdellä yksilöllä ei ole kovin paljon resursseja.
- On olemassa mekanismeja, joilla tällainen parviäly saadaan tuotua omaan maailmaamme, kuten moniagettien vahvistava oppiminen (multiagent reinforcement learning). Se myös tuottaa aivan erilaisia tuloksia, joihin itse pääsisimme.
F-Secure alkoi käyttää koneoppimista vuonna 2005, vaikkei sitä siksi nimitettykään. - Olemme kuitenkin rakentaneet tekoälyratkaisuja kyberturvatuotteisiin niin, että ne perustuvat datan keruuseen päätelaitteista ja sen lähettämiseen keskuspalvelimeen tai pilveen, jossa datalle voidaan tehdä vertailuja ja ristiinviittauksia löytääksemme anomalioita. Ja tämä toimii, mutta voimme tehdä jotain enemmän.
Uusien parviälytoimintojen avulla ja vahvistavan oppimisen avulla eri agentit – tässä tapauksessa liikennettä skannaavat koneet – voivat toimia yhdessä ja saada paremman näkymän dataan. Nämä ratkaisut eivät tarvitse välttämättä verkkoyhteyttä, joka on nykyisten kyberturvatuotteiden ehdoton edellytys.
Verkkoyhteys on iso haaste tietoturvalle. - Haittaohjelmat, joilta yritämme suojautua voivat yrittää blokata ohjelmistomme toiminnan. Käyttäjät eivät myöskään halua lähettää tietojaan verkon yli yksityisyyssyistä. Kansallinen turvallisuus voi edellyttää, ettei laitteita liitetä verkkoon.
Parviälypohjainen kyberturva on tavallaan paluuta suojauksen alkujuurille. Entisaikaan virustutkat toimivat niin, että ohjelmiston mukana tuli koko virustietokanta. – Tämä toimi hyvin, kunnes hyökkäysten ja haittaohjelmien määrä räjähti ja tietokannat kasvoivat valtavasti. Tämän takia virustutkissa on siirrytty standalone-ohjelmista pilviarkkitehtuuriin. Vaadimme verkkoyhteyttä saadaksemme parempia tuloksia.
Pariälypohjaisissa ratkaisuissa ei tarvita valtavia määriä muistia suojauksen toteuttamiseen. Ja verkkoyhteyden ja parven yhteisen oppimisen myötä suojaukset toimivat vieläkin paremmin. – Tällaista ei ole aiemmin nähty kyberturvan maailmassa, Hyppönen korosti.
Vielä ei tekoälyä käytetä hyökkäyksiin, mutta Hyppösen mukaan lopulta tämä muuttuu. Voidaan kehittää itsemuokkautuva haittaohjelma, joka muuntaa koodiaan välttääkseen paljastumisensa, mutta vielä niitä ei ole nähty.
Kyberturvayritykset käyttävät jo koneoppimista ja näitä järjestelmiä vastaan kyberrikolliset hyökkäävät koko ajan. – Hyökkääjät yrittävät myrkyttää datamme, jotta järjestelmämme oppisivat väärin. Tässä on jo nähtävissä kisa puolustajien ja hyökkääjien välillä.
Hyppösen mukaan ”hyvien” puolella oleminen on edelleen kannattavaa. – Jos osaat toteuttaa hyökkäyksen koneoppimisen avulla, sinun ei tarvitse lähteä rikollisille teille. Noilla taidoilla saat erittäin hyvin palkatun työn.
Koneoppimisesta tulee kuitenkin koko ajan helpompaa. - Lopulta kuka tahansa idiootti voi käyttää koneoppimista, joten lopulta näemme verkkohyökkäyksiä, joissa näitä tekniikoita hyödynnetään.
F-Securen vastaus näihin haasteisiin on uusi, parvitekoälyä hyödyntävä projekti Blackfin. -Ryhdyimme itse asiassa maanantaina hyödyntämään tätä tekniikkaa tuotteissamme. Vielä emme ole löytäneet uusia hyökkäyksiä näillä tekniikoilla, mutta olemme jo onnistuneet pienentämään väärien hälytysten määrää. Ja tämä on vasta alkua, Hyppönen päätti.
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.
