ETN:n tietokannassa on tällä hetkellä reilut 10 tuhatta uutista ja määrää kasvaa tasaisella parintuhannen vuosivauhdilla. Kerromme nyt joulutauon alla, mitä uutisia on luettu eniten. Sijoilla 8-10 ovat uutiset sähköauton lataamisesta kotipistokkeen kautta, Huawein ongelmista ja aurinkokennotekniikan kehityksestä.
Vuoden kymmenenneksi luetuimmaksi uutiseksi nousi heinäkuussa kuumimpaan loma-aikaan uutisoitu IBM:n patentoima älykello, jonka näyttö avautuu sekä puhelimeksi että tabletiksi. IBM:n tutkielma eroaa monista muista hahmotelmista, koska sen näyttöratkaisun avulla sama laite toimii niin älykellona, puhelimena kuin tablettinakin.
Lue lisää täällä.
Huawein ja Yhdysvaltain välinen kiista on ollut otsikoissa koko vuoden ajan, viimeistään toukokuusta lähtien kun USA asetti kiinalaisyrityksen saartolistalle. Toukokuun lopulla Huawei kerrottiin rekisteröineen jo Androidin korvaavan mobiilikäyttöjärjestelmän nimen.
Tämä nimi Hongmeng osoittautui myöhemmin Kiinan markkinoille tarkoitetuksi. Lännessä uuden alustan nimi on Harmony OS ja kyse on enemmän geneerisestä IoT-laitteiden alustasta kuin älypuhelimien käyttöjärjestelmästä.
Lue lisää Hongmengistä täällä.
Vuoden kahdeksanneksi luetuin ETN-uutinen liittyi aurinkosähkön tuottamiseen. Tukholman kuninkaallinen korkeakoulu kertoi lokakuussa kehittäneensä mikrolinssirakenne, joka parantaa kennon hyötysuhdetta jopa 20-25 prosenttia. KTH:n tutkijat yhdistivät nanopartikkeleita mikrolinsseihin. Näin saatii kehitettyä kalvo, joka voidaan istuttaa tavallisten aurinkokennojen päälle. Kalvon ansiosta kenno pystyy keräämään myös infrapunasäteiden lämpöenergian talteen.
Lue lisää KTH:n innovaatiosta täältä.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
