Infrapuna-antureita käytetään monissa laitteissa esimerkiksi mittaamaan objektien liikettä ja etäisyyttä. Nykyanturit kuitenkin toimivat taajuusalueella, jolla on omat rajoituksensa ja puutteensa. Taiwanilainen Artilux esittelee Las Vegasin CES-messuilla uutta anturiperhettä, jossa monet näistä puutteista on korjattu. Tällä hetkellä esimerkiksi älypuhelimien ToF-anturit (time-of-fight) toimivat 850 tai 940 nanometrin aallonpituudella. Tämän takia ne eivät toimi kovin hyvin kirkkaassa auringonpaisteessa. Lisäksi taajuusalue voi olla potentiaalisesti vaarallinen ihmissilmän kannalta.
Artilux lähti kehittämään uutta anturia rakentamalla piirinsä germaniumista piin päälle. Tekniikkaansa se kutsuu nimellä GeSi (germaniun-on-silicon). Sen avulla anturin taajuusalue yltää 850 nanometristä 1550 nanometriin. Yhtiön mukaan 1550 nanometrin alue on yli 10 kertaa turvallisempi kuin tällä hetkellä käytetty 940 nanometrin aallonpituus. Lisäksi korkeampi taajuus parantaa tunnistustarkkuutta ja suorituskykyä kirkkaassa auringonvalossa.
CES-messuilla Artilux esittelee uusia antureitaan demossa, jossa on mukana RGB-D-kameran logistiikkasovelluksia ja robottivisiota sekä 3D-kamerajärjestelmää, joka voi toimia pidemmällä aallonpituudella. Anturin ennustetaan tulevan massatuotantoon vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja se kohdistuu sovelluksiin, jotka hyötyvät parannetusta 3D-anturin suorituskyvystä, kuten mobiililaitteet, autojen LiDAR-järjestelmät ja konenäkö.
Artiluxin mukaan 1550 nanometrin Explore-anturit vähentävät huomattavasti silmävaurioiden riskiä, koska pidempi NIR-aallonpituussäteily aiheuttaa vähemmän tai ei ollenkaan haittaa verkkokalvolle. Viimeisimpien havaintojen mukaan laserin teho voi olla turvallisesti ainakin 10 kertaa suurempi 1200-1400 nanometrissä kuin 940 nanometrissä. Tehokkaampi laser kasvattaa tunnistamisen kantamaa.
Pidempien NIR-aallonpituuksien käyttö minimoi myös auringonvalon aiheuttamat häiriöt ja mahdollistaa paremman suorituskyvyn ulkoympäristöissä. GeSi-prosessin Artilux on kehittänyt yhdessä TSMC:n kanssa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
