Check Point Softwaren tutkimusosasto kertoo haittaohjelmakatsauksessaan, että hyökkäykset Mirai-bottiverkolle alttiisiin haavoittuvuuksiin lisääntyivät helmikuussa huomattavasti. Tutkijat varoittavat organisaatioita myös Emotetista, joka oli kuukauden toiseksi käytetyin haittaohjelma ja tällä hetkellä yleisin bottiverkko.
Mirai-bottiverkko on tunnettu IoT (Internet of Things) -laitteiden tartuttamisesta ja massiivisista DDoS-hyökkäyksistä. Haavoittuvuus, joka tunnetaan nimellä “PHP php-cgi Query String Parameter Code Execution”, oli helmikuun kuudenneksi hyödynnetyin. Se vaikutti helmikuussa 20 prosenttiin organisaatioista ympäri maailmaa.
Emotet on puolestaan levinnyt helmikuussa kahdella uudella vektorilla. Näistä ensimmäinen oli amerikkalaiskäyttäjille suunnattu SMS-tietojenkalastelukampanja. Siinä tekstiviesti jäljittelee tunnettujen pankkien viestejä ja houkuttaa uhrit klikkaamaan haitallista linkkiä, joka lataa laitteeseen Emotet-haittaohjelman. Toinen vektori havaitsee ja hyödyntää lähellä olevia wifi-verkkoja. Se pyrkii leviämään väsytyshyökkäyksillä, joissa kokeillaan erilaisia yleisesti käytettyjä wifi-salasanoja. Sovellusta käytetään ensisijaisesti kiristys- ja muiden haittaohjelmien jakeluun.
Emotet esiintyi helmikuussa seitsemässä prosentissa organisaatioista maailmanlaajuisesti, määrän ollessa tammikuussa 13 prosenttia. Silloin sitä levitettiin esimerkiksi koronavirusaiheisten roskapostikampanjoiden kautta. Tämä osoittaa, kuinka nopeasti kyberrikolliset muuttavat hyökkäystensä aiheita ja yrittävät näin maksimoida tartuntojen määrän.
Suomessa helmikuun yleisin haittaohjelma oli RiGEK, jota esiintyi noin yhdeksässä prosentissa yritysverkoista. RigEK käyttää Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksia. Tartuntaketju alkaa uudelleenohjauksella aloitussivulle, joka sisältää haavoittuvat plug-init tarkistavan JavaScriptin.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat helmikuussa 2020
- RigEK – Haittaohjelmien lataaja Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksissa. Esiintyvyys 8,93 %.
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 8.48 %.
- Jsecoin – Verkkosivuille upotettava kryptovaluutan louhintaohjelma. Esiintyvyys 4,91 %.
- TrickBot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma. Esiintyvyys 4,91 %.
- Hiddad – Android-haittaohjelma, joka pakkaa sovelluksia uudelleen ja laittaa ne tarjolle kolmannen osapuolen sovelluskauppaan. Esiintyvyys 3,57 %.
- Bonzo. Esiintyvyys 2,23 %.
- Remcos – Jakaa haittaohjelmia roskaposteihin liitettyjen Microsoft Office -asiakirjojen kautta. Esiintyvyys 1,79 %.
- Scar. Troijalainen, joka varastaa käyttäjän kirjautumistiedot eri verkkosivustoilta ja lataa lisää haittaohjelmia. Esiintyvyys 1,79 %.
- Ewind. Esiintyvyys 1,34 %.
- Ramnit. – Mato, joka leviää pääasiassa ulkoisten kovalevyjen ja avoimien FTP-palvelinten kautta. Mato luo itsestään kopion ja tartuttaa laitteen ulkoiset ja sisäiset muistit. Esiintyvyys 1,34 %.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
