Lundin yliopiston tutkijat ovat löytäneet aivan uusia ominaisuuksia puolijohteista valmistetuissa nanohiukkasissa. Hiukkaset ovat muun muassa erittäin hyviä tulevan laservalon vahvistamisessa. Uusi löytö voi olla erittäin tärkeä tulevaisuuden optisten tietokoneiden kehittämiselle.
Ruotsalais-saksalainen ryhmä Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen siitä, miten nanohiukkaset reagoivat lasereihin. Useiden aiemmin onnistuneiden tutkimusten jälkeen tutkimusryhmä päätti tutkia metalli- ja puolijohdehiukkasten ominaisuuksia. Saksalaisen Ilmenaun laboratoriossa valmistettiin sienimäinen kultananohiukkanen, jonka huokoset täytettiin sinkkioksidilla. Tämä hiukkanen, jonka ympärysmitta oli muutama sata nanometriä, lähetettiin sitten Lundin laserkeskukseen, missä se säteilytettiin laserilla.
- Ensimmäistä kertaa voimme nähdä, että valo jakautuu satunnaisesti hiukkashuokosten kesken ja tietyn ajan kuluttua se keskittyy pieniin erillisiin kuormituspisteisiin, joissa valon elinikä on paljon pidempi kuin muissa osissa hiukkasta, Lundin yliopiston fysiikan tutkija Jan Vogelsang (kuvassa) sanoo.
Toinen tutkijoiden tekemä löytö, oli se, että sinkkioksidipohjainen puolijohdemateriaali aiheutti laserin värin muuttumisen punaisesta siniseksi. Sinkkioksidi auttoi myös nostamaan valon voimakkuutta, kun kultaisia nanohiukkasia säteilytettiin.
Tutkimusryhmä uskoo, että menetelmä kirkkaan valon saamiseksi säteilyttämällä metallinanohiukkasia voi olla hyödyllinen tulevaisuuden optisten tietokoneiden kehittämisessä. Nanohiukkasilla voidaan myös mahdollisesti rakentaa erittäin nopeita optisia kytkimiä tai transistoreja.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
