Lundin yliopiston tutkijat ovat löytäneet aivan uusia ominaisuuksia puolijohteista valmistetuissa nanohiukkasissa. Hiukkaset ovat muun muassa erittäin hyviä tulevan laservalon vahvistamisessa. Uusi löytö voi olla erittäin tärkeä tulevaisuuden optisten tietokoneiden kehittämiselle.
Ruotsalais-saksalainen ryhmä Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen siitä, miten nanohiukkaset reagoivat lasereihin. Useiden aiemmin onnistuneiden tutkimusten jälkeen tutkimusryhmä päätti tutkia metalli- ja puolijohdehiukkasten ominaisuuksia. Saksalaisen Ilmenaun laboratoriossa valmistettiin sienimäinen kultananohiukkanen, jonka huokoset täytettiin sinkkioksidilla. Tämä hiukkanen, jonka ympärysmitta oli muutama sata nanometriä, lähetettiin sitten Lundin laserkeskukseen, missä se säteilytettiin laserilla.
- Ensimmäistä kertaa voimme nähdä, että valo jakautuu satunnaisesti hiukkashuokosten kesken ja tietyn ajan kuluttua se keskittyy pieniin erillisiin kuormituspisteisiin, joissa valon elinikä on paljon pidempi kuin muissa osissa hiukkasta, Lundin yliopiston fysiikan tutkija Jan Vogelsang (kuvassa) sanoo.
Toinen tutkijoiden tekemä löytö, oli se, että sinkkioksidipohjainen puolijohdemateriaali aiheutti laserin värin muuttumisen punaisesta siniseksi. Sinkkioksidi auttoi myös nostamaan valon voimakkuutta, kun kultaisia nanohiukkasia säteilytettiin.
Tutkimusryhmä uskoo, että menetelmä kirkkaan valon saamiseksi säteilyttämällä metallinanohiukkasia voi olla hyödyllinen tulevaisuuden optisten tietokoneiden kehittämisessä. Nanohiukkasilla voidaan myös mahdollisesti rakentaa erittäin nopeita optisia kytkimiä tai transistoreja.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.