Linköpingin yliopiston tutkijat ovat yhdessä kiinalaisten kollegoiden kanssa kehittäneet laitteen, joka toimii sekä optisena lähettimenä että vastaanottimena. Yliopiston professori Feng Gaon mukaan kyse on merkittävästä läpimurrosta optoelektronisten järjestelmien miniatyrisoinnissa.
Tohtoriopiskelija Chunxiong Bao kirjoittaa lauseen tietokoneen näytölle, ja sama lause ilmestyy heti viereiselle näytölle. Data on siirtynyt optisesti diodista toiseen. Diodi on valmistettu perovskiitistä. Ne muodostuvat metallista ja halogeenista, ja ovat osoittautuneet monipuolisiksi puolijohteiksi, joita on helppo ja halpa valmistaa.
Käytännössä tutkijat ovat luoneet diodin, jota voidaan ohjata kahteen suuntaan: se voi vastaanottaa optisia signaaleja ja lähettää ne yhtä helposti. Tämä tarkoittaa, että tekstiä ja valokuvia voidaan siirtää langattomasti laitteesta toiseen ja takaisin takaisin käyttämällä kahta identtistä diodia. Tämä kaikki tapahtuu käytännössä reaaliajassa.
Chunxiong Bao löysi syksyllä 2018 sopivan perovskiitin, jolla voitiin rakentaa aiempaa suorituskykyisempi ja pitkäikäisempi valotunnistin. Viime vuonna Linköpingin yliopiston tutkijatohtori Weidong Xu kehitti maailman parhaimpiin kuuluvan perovskiittivalodiodin, jonka hyötysuhde oli 21 prosenttia. Nyt tutkijat ovat kehittäneet perovskiitin, joka käsittää valoa emittoivan diodin ja joka on samalla erinomainen valonilmaisin eli detektori.
Nykyisissä optisissa laitteissa käytetään valodetektoreita, jotka on valmistettu esimerkiksi piistä ja indiumgallium-arsenidista. Ne ovat kalliita, eivätkä ne sovi moneen sovellukseen, joissa vaaditaan pientä painoa, joustavuutta tai suuria pintoja.
Linköpingin tutkijoiden kehittämä diodi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yksinkertaistaa ja pienentää nykyisten optisten järjestelmien toiminnallisuutta. Se voidaan myös integroida perinteisiin elektronisiin piireihin.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Electronics -lehdessä.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.