Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologiesin tutkimusosasto kertoo haittaohjelmakatsauksessaan, että tunnettu pankkitroijalainen Dridex on noussut ensimmäistä kertaa kymmenen yleisimmän haittaohjelman joukkoon. Vuonna 2011 ensimmäisen kerran havaittu Dridex oli maaliskuussa maailman kolmanneksi yleisin haittaohjelma.
Dridexiä Sitä käytetään kohdennettujen kiristysohjelmien, kuten BitPaymerin ja DoppelPaymerin, lataamiseen. Haitta on lähtenyt uuteen nousuun useiden roskapostikampanjoiden avulla. Sähköpostiviesteissä on mukana Excel-liitetiedosto, joka klikattaessa lataa Dridexin uhrin laitteelle. Windows-laitteille tähdätty Dridex pyrkii nappaamaan uhrin pankkitietoja ja muita henkilötietoja mahdollistaakseen rikolliset rahansiirrot.
Ensimmäisellä sijalla yleisimpien haittaohjelmien listalla säilyi XMRig. Sitä esiintyy 5 prosentissa yritysverkoista maailmanlaajuisesti. Seuraavina ovat Jsecoin ja Dridex, jotka jylläävät 3–4 prosentissa kaikista yritysverkoista.
Suomessa maaliskuun yleisin haittaohjelma oli kryptovaluutan louhija XMRig, jota esiintyi noin kuudessa prosentissa maan yritysverkoista. Toisella sijalla oli RigEK, joka käyttää Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksia. Tartuntaketju alkaa uudelleenohjauksella aloitussivulle, joka sisältää haavoittuvat plug-init tarkistavan JavaScriptin. Dridex-pankkitroijalainen oli kolmanneksi yleisin haittaohjelma myös Suomessa.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat maaliskuussa 2020
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 6,05 %.
- RigEK – Haittaohjelmien lataaja Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksissa. Esiintyvyys 5,58 %.
- Dridex – Windows-laitteiden pankkitroijalainen, joka ohjaa uhrin pankkitiedot hyökkääjän hallitsemaan palvelimeen. Dridex ottaa yhteyttä etäpalvelimeen, lähettää tietoja tartunnan saaneesta järjestelmästä ja voi myös ladata ja suorittaa lisämoduuleja kauko-ohjauksella. Esiintyvyys 4,65 %.
- TrickBot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma. Esiintyvyys 4,19 %.
- Tofsee – Windows-alustaan kohdistuva haittaohjelma yrittää ladata ja suorittaa muita haitallisia tiedostoja kohdejärjestelmissä. Esiintyvyys 3,72 %.
- Loyeetro – Tämä uhka yrittää varastaa arkaluontoisia ja luottamuksellisia tietoja. Esiintyvyys 2,79 %.
- Jsecoin – Verkkosivuille upotettava kryptovaluutan louhintaohjelma. Esiintyvyys 1,86 %.
- Facexworm – Haittaohjelma varastaa salasanoja ja kryptovaluuttaa ja levittää roskapostia Facebook-käyttäjille. Esiintyvyys 1,40 %.
- Valerie. Esiintyvyys 1,40 %.
- Emotet. Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään nykyään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 1,40 %.
- NanoCore – Etäkäyttöön tarkoitettu troijalainen, joka on suunnattu Windows-käyttöjärjestelmän käyttäjille. Esiintyvyys 1,40 %.
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tietojenkalastelun luonteen. Check Point Researchin mukaan hyökkäykset eivät enää rajoitu sähköposteihin, vaan voivat tapahtua reaaliaikaisina videopuheluina, joissa huijari esiintyy deepfake-teknologian avulla yrityksen johtajana. Joissakin tapauksissa tällaiset huijaukset ovat johtaneet kymmenien miljoonien dollarien tilisiirtoihin.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.