Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologiesin tutkimusosasto kertoo haittaohjelmakatsauksessaan, että tunnettu pankkitroijalainen Dridex on noussut ensimmäistä kertaa kymmenen yleisimmän haittaohjelman joukkoon. Vuonna 2011 ensimmäisen kerran havaittu Dridex oli maaliskuussa maailman kolmanneksi yleisin haittaohjelma.
Dridexiä Sitä käytetään kohdennettujen kiristysohjelmien, kuten BitPaymerin ja DoppelPaymerin, lataamiseen. Haitta on lähtenyt uuteen nousuun useiden roskapostikampanjoiden avulla. Sähköpostiviesteissä on mukana Excel-liitetiedosto, joka klikattaessa lataa Dridexin uhrin laitteelle. Windows-laitteille tähdätty Dridex pyrkii nappaamaan uhrin pankkitietoja ja muita henkilötietoja mahdollistaakseen rikolliset rahansiirrot.
Ensimmäisellä sijalla yleisimpien haittaohjelmien listalla säilyi XMRig. Sitä esiintyy 5 prosentissa yritysverkoista maailmanlaajuisesti. Seuraavina ovat Jsecoin ja Dridex, jotka jylläävät 3–4 prosentissa kaikista yritysverkoista.
Suomessa maaliskuun yleisin haittaohjelma oli kryptovaluutan louhija XMRig, jota esiintyi noin kuudessa prosentissa maan yritysverkoista. Toisella sijalla oli RigEK, joka käyttää Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksia. Tartuntaketju alkaa uudelleenohjauksella aloitussivulle, joka sisältää haavoittuvat plug-init tarkistavan JavaScriptin. Dridex-pankkitroijalainen oli kolmanneksi yleisin haittaohjelma myös Suomessa.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat maaliskuussa 2020
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 6,05 %.
- RigEK – Haittaohjelmien lataaja Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksissa. Esiintyvyys 5,58 %.
- Dridex – Windows-laitteiden pankkitroijalainen, joka ohjaa uhrin pankkitiedot hyökkääjän hallitsemaan palvelimeen. Dridex ottaa yhteyttä etäpalvelimeen, lähettää tietoja tartunnan saaneesta järjestelmästä ja voi myös ladata ja suorittaa lisämoduuleja kauko-ohjauksella. Esiintyvyys 4,65 %.
- TrickBot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma. Esiintyvyys 4,19 %.
- Tofsee – Windows-alustaan kohdistuva haittaohjelma yrittää ladata ja suorittaa muita haitallisia tiedostoja kohdejärjestelmissä. Esiintyvyys 3,72 %.
- Loyeetro – Tämä uhka yrittää varastaa arkaluontoisia ja luottamuksellisia tietoja. Esiintyvyys 2,79 %.
- Jsecoin – Verkkosivuille upotettava kryptovaluutan louhintaohjelma. Esiintyvyys 1,86 %.
- Facexworm – Haittaohjelma varastaa salasanoja ja kryptovaluuttaa ja levittää roskapostia Facebook-käyttäjille. Esiintyvyys 1,40 %.
- Valerie. Esiintyvyys 1,40 %.
- Emotet. Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään nykyään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 1,40 %.
- NanoCore – Etäkäyttöön tarkoitettu troijalainen, joka on suunnattu Windows-käyttöjärjestelmän käyttäjille. Esiintyvyys 1,40 %.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.