Itävallan tiede- ja teknologiainstituutin tutkijat ovat onnistuneet kehittämään laitteen, jota he nimittävät kvanttitutkaksi. Keksinnöllä voi olla suuria vaikutuksia erityisesti lyhyen kantaman kuvantamisessa esimerkiksi lääketieteessä.
Science Advances -lehdessä esitelty kvanttitutkan prototyyppi perustuu fotonien takertumiseen tai lomittumiseen toisiinsa. Kyse on ilmiöstä, jossa kaksi hiukkasta pysyy toisiinsa yhteydessä riippumatta siitä, kuinka kaukana ne ovat toisistaan.
Kvanttitutkan toimintaperiaate on yksinkertainen. Perinteisten mikroaaltojen käytön sijasta tutkijat käyttivät kahta fotoniryhmää, joista toinen on signaalifotoni ja toinen verrokki. Signaalifotonit ammutaan kohti kiinnostavaa kohdetta, kun taas verrokkifotoni fotonit mitataan eristettynä, häiriöistä ja kohinasta vapaana. Kun signaalifotonit heijastuvat takaisin, todellinen lomittuminen fotonien välillä menetetään, mutta pieni määrä korrelaatiota säilyy. Tämän perusteella järjestelmä osaa kuvata kohdeobjektia.
Kvanttitutkan suuri etu perinteisiin verrattuna on se, että sen avulla voidaan kuvantaa tarkasti kohteita myös kohinaisissa ympäristöissä, joissa klassiset tutkajärjestelmät usein rikkoutuvat. Teknologiaa voidaan tutkijoiden mukaan käyttää esimerkiksi erittäin pienitehoisiin biolääketieteellisiin kuvantamis- ja turvaskannereihin.
Fotonien lomittaminen tapahtuu lähellä absoluuttista nollapistettä (-273,14 asteessa), mutta tutkan avulla voidaan havaita esineitä huoneenlämpötilassa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
