Ohjelmistoyhtiö OutSystemsin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 17 prosenttia suomalaisista uskoo koodaamisen olevan välttämätön osa työnkuvaa tulevaisuudessa. Ruotsissa vastaava luku on 26 prosenttia ja Hollannissa peräti 65 prosenttia.
Kehitys on jo pitkään kulkenut siihen suuntaan, että Suomen, Ruotsin ja Hollannin kaltaisissa korkean teknologian maissa sovelluskehitys tulee osaksi ihmisten työnkuvaa. Osa työntekijöistä kehittää itse liiketoimintaprosesseja ja työtään tukevia sovelluksia. IT-osasto tarjoaa tekijälle kehitystyökalut ja niiden käyttökoulutuksen sekä vastaa valmiiden sovellusten teknisestä tuesta.
Eri tutkimusten mukaan 49 prosentissa organisaatioissa maailmanlaajuisesti löytyy jo tällaisia kansalaiskoodareita. Kansalaiskoodaaminen helpottaa tietohallinnon työtaakkaa, varsinkin kun koodareista on pula kaikkialla.
OutSystemsin Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaavan johtajan Ilkka Vanhasen mukaan kansalaiskoodaaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki opettelevat viidennen sukupolven ohjelmointikieliä tai matematiikkaa koodatakseen monimutkaisia tekoälyratkaisuja ja -algoritmeja. Se on edelleen ammattikoodareiden tehtävä.
- Sen sijaan tulemme näkemään työntekijöiden käytössä erilaisia vähäkoodisia (low-code) ohjelmointityökaluja, joissa voidaan valmiiden visuaalisten komponenttien avulla kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittää sovelluksia. Kehittäjän täytyy ymmärtää, mitä varten sovellus kehitetään, mutta itse koodausta tarvitsee osata vain vähän.
Lähes joka kolmas kyselyyn vastanneista suomalaisista (28 %) ilmoitti, että heillä on joskus ollut idea sovelluksesta, jonka olisi halunnut koodata työtään helpottaakseen. Ideat olivat moninaisia, mutta useimmin avovastauksissa toistuivat työvaiheiden ja -prosessien automatisointi ja nopeuttaminen esimerkiksi jonkin työvaiheen automatisoivasta ideasta.
Kysely myös selvitti, pystyykö oman organisaation IT-osasto tukemaan työtä kehittämällä tarkoitukseen sopivia sovelluksia. Kolmannes työelämässä mukana olevista suomalaisista vastasi kyllä, toinen kolmannes ei ja loput eivät osanneet sanoa.
Kysely myös selvitti tietävätkö työntekijät, miten organisaatiot hankkivat tai kehittävät sovelluksia. Suomalaisista vastaajista 62 prosenttia ei tiennyt miten organisaatio hankkii sovelluksia. Vastaajista, joilla oli asiasta käsitys, 79 prosenttia kertoi organisaation hankkivan sovellukset joko valmissovelluksina tai palvelukumppanilta, 18 prosenttia kertoi IT-osaston kehittävän sovelluksia ja kolme prosenttia vastaajista kertoi kehittävänsä sovellukset itse.
OutSystems toteutti kyselytutkimuksen Ruotsissa, Hollannissa ja Suomessa helmi-maaliskuussa 2020. Suomessa vastaukset kerättiin IRO Researchin 1000 suomalaista -paneelin kautta.
Photo by Chris Reid on Unsplash.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.