Huawei aloitti tutkimustoiminnan Suomessa jo vuonna 2012. Ensimmäiseksi taloon palkattu Mikko Terho johtaa toimintaa edelleen. Hänen mukaansa Suomen tutkimuskeskusten rooli ei ole millään tavalla uhattuna. – Täällä kehittämiämme ratkaisuja tarvitaan laitteissa myös Kiinan markkinoilla, Terho sanoo.
Huawei on iso tutkija. Yhtiöllä on lähes satatuhatta tuotekehityksen parissa työskentelevää ja viime vuonna se investoi tutkimukseen yli 18 miljoonaa dollaria. Suomessa Huaweilla on noin 380 työntekijää Ruoholahden ja Tampereen Hervannan yksiköissä.
Suomessa Terhon johtava tutkimustoiminta on jaettu laboratorioihin Helsingissä ja Tampereella. - Helsingin tuotekonseptilabrassa mietitään, miten kännykkä voitaisiin suunnitella paremmin. Kuinka toteutetaan anturit, miten laitteiden mekaniikka ja niin edelleen, Terho selventää.
Tuotantotekniikkalaboratoriossa puolestaan mietitään, miten tuotteet saadaan testattua ja vietyä laadukkaina, valmiina tuotteina markkinoille. Ruoholahden tietoturvalabrassa tehdään puolestaan kännykän käyttöjärjestelmän ja linux-ytimen tietoturvan kovennusta.
Myös Ruoholahden ohjelmistolaboratoriossa on tehty koodia, joka löytyy monista Huawein laitteista. HMS-alustan uusien QuickApp-sovellusten ensimmäinen versio tehtiin Suomessa. – Samoin kaikista laitteista löytyvä verkkoselain CHromium-lähdekoodista, mihin kaikki muutkin selaimet nykyään perustuvat, Terho kertoo.
Kännykät ovat ennen kaikkea radiolaitteita ja Suomessa suunnitellaan antenneja. Terho mukaan jokaisesta Huawein laitteesta löytyy nykyään Suomessa suunniteltu antenni. Eniten ylpeyttä Terho tuntuu kuitenkin kokevan Huawein 5G-modeemin vastaanotinpiiristä.
- Se on koko modeemin vaikein komponentti. Se valmistui vuonna 2018, eikä sitä ole sen jälkeen tarvinnut korjata, Terho kehuu alaisiaan.
Tampereella tehdään ennen kaikkea Huawein laitteiden audio- ja kameraominaisuuksien kehitystä. Esimerkiksi langattomin Freebuds-nappikuulokkeisiin on kehitetty puhelutilojen hallintaa. Huawein kehuttujen kameroiden kehityksessä Tampereen yksiköllä on iso rooli.
- Kehitämme kameroiden tulevia tekniikoita. Esimerkiksi uuteen P40-malliin Tampereella kehitettiin spektripohjainen värienhallinta. Osaamme mitata jokaisen valon aallonpituuden kennolta kuvaan asti. Kun tiedämme, miten kenno toimii, voimme tekoälyn avulla muokata kuvan sellaiseksi, millaiseksi kuluttaja sen haluaa, Terho sanoo.
Kaikkiaan Huawei panosti Suomessa tutkimustyöhän viime vuonna 65 miljoonaa euroa. Summasta 8-10 miljoonaa kulutettiin ostopalveluihin: tutkimusta ostettiin yliopistoista, VTT:ltä ja muilta kumppaneilta. – Tätä toimintaa voisimme kasvattaa selvästi, jos Suomessa olisi enemmän huippututkimusta, Terho sanoo.
Huawein puhelimet ovat olleet vaikeuksissa lännessä sen jälkeen, kun yhtiö joutui Yhdysvaltojen estolistalle. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt yhtiön tuotekehityksessä. Itse asiassa Huawei aikoo edelleen lisätä tutkimustaan Euroopassa.
- Uusimpia asioita kehitetään tällä joka tapauksessa. Suurin riski on nähdäkseni se, etteivät korkeakoulut tai meidän kehittäjämme täällä enää keksi mitään uutta, Terho päättää.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.