OnePlus julkisti viikko sitten uuden Nord-puhelimen, joka vetoaa ostajiin älypuhelinominaisuuksilla ja selvästi edullisimmilla hinnoilla. Vastaako Nord huutoon? Testissä vertasimme 499 euron hintaista Nordia ja 899 euron arvoista 8 Pro -mallia.
Jos vertaa puhelinten rautaa, mistä kaikessa Nordissa joutuu luopumaan? Langaton lataaminen onnistuu vain lippulaivamallissa. Näyttö virkistyy 120 kertaa sekunnissa, kun Nordissa on 90 hertsin näyttö. Pro 8 -malli on IP68 -suojattu, joten veden varaan joutuessaan se kestää pidempään.
Onko langattoman lataamisen puuttuminen oikea puute, riippuu käyttäjästä. OnePlussan langattomaan lataustelakkaan tottuu nopeasti ja Warp-tehoisena se myös lataa nopeasti. Isona puutteena en tätä Nordissa kuitenkaan pitäisi.
Entäpä 120 hertsin näyttötekniikka? OnePlussan vuosi sitten tekemä hyppäys 60 hertsistä 90:een oli selkeä parannus, mutta samaa hyppyä ei tapahdu 9 hertsistä 120:een mentäessä. 90 hertsiä riittää, sanoisin.
OnePlus 8 Pro on isompi, oikeastaan selkeästi isompi puhelin. 6,78 tuumaan on ahdettu 1440 x 3168 pikseliä 513 ppi:n tarkkuudella. Näyttö vaikuttaa tarkemmalta, mutta toisaalta Nordia on helpompi käsitellä yhdellä kädellä. Nordin näytössä on 408 pistettä tuumalla.
8 Pro -mallissa käytetään Qualcommin tehokkainta Snapdragon 865 -prosessoria. Nordissa suoritin on mallia 765G. Viikon käytön perusteella Qualcommin uusin toimii erittäin hyvin, tosin sen kumppanina oli 12 gigatavun RAM-muisti. Entäpä suorituskykytestin perusteella? Geekbenchin testissä 8 Pro sai 1 ytimen rasituksessa 900 pistettä ja multicore-testissä 3265 pistettä. Nord noteerasi 603 pistettä ja 1890 pistettä eli ero on testin perusteella selvä. Isoin ero laitteiden välillä salausalgoritmien käsittelyssä, jossa 8 Pro oli selvästi tehokkaampi. Moniydintestissä Nord jäi selvästi isonveljensä varjoon kaikissa eri osatesteissä.
Geekbenchin tilastoissa OnePlussan 8-sarja on edelleen tehokkaimpia, jollei tehokkain Android-puhelin. Näillä listoilla Nord ei sijoitu lähellekään kärkeä. Sen sijaan se olisi paljon lähempänä kärkeä, mikäli mitattaisiin suorituskykyä euroa kohti.
Entäpä käyttöliittymä? Oxygen OS on yksi parhaita Android-skinejä ja taatusti yksi nopeimpia. 8 Pro pyörittää käyttöliittymää ehkä aavistuksen Nordia nopeammin, mutta ero ei ole iso. Muutama sovellus avautuu 8 Prossa nopeammin. Toisaalta moneen muuhun Android-laitteeseen verrattuna Nord on erittäin sujuva.
Laitteiden kameroissa on selkeitä eroja. Takakamera on Pro 8:ssa 48+48+8+5-yhdistelmä(pää-ultralaajakulma-tele-värisuodin), Nordissa 48+12+2+5 megapikseliä (pää-laajakulma-makro-syvyyskamera). Tästä seuraa kiistatta eroja. OnePlus 8 Pron ultralaajakulmakenno on erittäin hyvä. Pikselien määrä näkyy kuvissa tarkempina detaljeina. Alla on ensin Nordilla otettu makrokuva, sitten 8 Pron vastaava otos (sama rajaus, sama valaistus, samat asetukset). Ero on selkeä. Myös kameroiden tuottama bokeh-efekti eroaa, mihin lienee syynä Nordin käytössä oleva syvyyskamera. Sen jälkeen on kyse algoritmeista, joiden avulla tausta sumennetaan, ja tässäkin vertailussa 8 Pron äly tuottaa hieman luonnollisempaa kuvaa.
Vastavalossa lippulaivamalli tuottaa selvästi paremman kuvan. Detaljeja on enemmän, värit ovat luonnollisempia ja Nord tuottaa jopa haloilmiön kuvaan. Otokset alla, Nord taas ensin.
Puhelimet eroavat selvästi selfie-kameroidensa osalta. 8 Prossa on varsin tyypillinen 16 megapikselin etukamera, mutta Nordissa on sekä 32 megapikselin kamera että 8 megapikselin laajakulmakamera. Selfiet ovatkin osa-alue, jossa Nord vetää pidemmän korren. Ei pelkästään laajakulman ansiosta (ryhmäkuva onnistuu ilman mitään tikkuja), vaan muutenkin. Nord yltää lisäksi selfie-videoon 4K-tarkkuudella 60 ruudun sekuntinopeudella, mihin 8 Pro ei pääse. Jos selfie on juttusi, Nord on parempi puhelin. Kaikille selfie ei ole tärkein asia, siksi testikuviakaan ei tähän peistata.
Älypuhelinkameroiden kovin testi on tilanne, jossa valoa ei ole. Päiväsaikaan kaikki uudet puhelimet ottavat vähintään kohtuullisia otoksia. Mutta entäpä öiseen aikaan, suomalaisessa kesäillan hämärässä. Tätä varten molemmilla puhelimissa on OnePlussan kehittämä nightmode- eli yökuvaustila. Perusperiaate on yksinkertainen: kerätään kennoon enemmän valoa pidemmällä valotusajalla ja koostetaan datasta paremmin valaistu otos.
Alla on ensin Nordin nightmode-kuva ja sitten 8 Pro -mallin samasta paikasta samoilla asetuksilla otettu kuva. Yökuvauksessa 8 Pro -puhelimen pikselien suurempi koko näkyy selvästi. Nordin kuva on myös sävyiltään miellyttävä – vaikkei ehkä kovin luonnollinen, kennot näkevät palon enemmän kuin ihmissilmä – mutta Nordin kenno hukkaa detaljeja selvästi enemmän, kun kuvia suurentaa.
Alla ovat viimeiset testikuvat, jotka on otettu käytännössä lähes säkkipimeässä. Siinä puhelinten kennojen erilaiset ominaisuudet tulevat ehkä kaikkein selvimmin esille. Ylempän oleva Nordin kuva on jo melkoista söhröä, kun 8 Pro vangitsee vielä hämmästyttävän paljon yksityiskohtia ja sävyjä.
Kumpaa puhelinta uutta hankkivalle sitten suosittelisi? Molemmat toimivat 5G-verkossa ja pikatesti Helsingin keskustassa osoitti, että 5G-data kulkee modeemeihin aivan samalla tavalla. 5G-datan pullonkaula ei ole laitteissa. OnePlussan molemmilla puhelimilla pärjää Suomen 5G-verkoissa pitkään.
Jos ajatellaan nuoria tai opiskelijoita, Nord vie voiton. Laiteen hinta-laatusuhde on tämän hetken markkinoilla aika lyömätön. Nord on myös selvästi selfie-kuvaajan puhelin. Jos haluaa kameralta vähän enemmän ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, ja arvostaa langatonta latausta, valinta kohdistuu 8 Pro -malliin, erityisesti mikäli kestää kalliimman hinnan aiheuttaman kirpaisun.
Entä onko Nord se luvattu lippulaivojen tappaja? Ehkä ei, mutta asettaa se selvästi uusia vaatimuksia tuleville lippulaivamalleille. 5G, 90 hertsin näyttö ja vastaavat lippulaivamalleista tutut ominaisuudet eivät Nordin jälkeen enää riitä.
Huom. kuvat on skaalattu webbiresoluutioon. Alkuperäiset kuvat ovat 48 megapikselin kuvia. Nordiin piti lisäksi tulla OxygenOS 10.5.2 -päivitys, joka olisi parantanut joitakin kameran toimintoja, mutta päivitystä ei toistaiseksi ole tullut.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
