University College London tutkijat ovat rikkoneet edellisen maailmanennätyksen tiedonsiirrossa. Tutkijat onnistuivat siirtämään dataa optisessa kuidussa peräti 178 terabitin sekuntinopeudella. Lukema on viidenneksen aiempaa ennätystä parempi.
Yhteistyössä kahden yrityksen, Xteran ja KDDI Researchin kanssa, tohtori Lidia Galdinon johtama ryhmä saavutti tiedonsiirtonopeuden 178 000 000 megabittiä sekunnissa. Tällä nopeudella olisi mahdollista ladata koko Netflix-kirjasto alle sekunnissa.
178 terabittiä on vähintään kaksi kertaa suurempi kapasiteetti kuin missään on tällä hetkellä käytössä. Tulos saavutettiin lähettämällä dataa paljon laajemmalla valon väri- tai aallonpituusalueella, kuin mitä yleensä käytetään valokuidussa. Nykyverkoissa dataa lähetetään valokuidussa 4,5 terahertsin kaistalla. 9 terahertsiä on pan tulossa markkinoille.
UCL:n tutkijat hyödynsivät sen sijaan peräti 16,8 terahertsin kaistanleveyttä. Tätä varten tutkijat yhdistivät erilaisia vahvistustekniikoita, joita tarvitaan signaalin tehon lisäämiseksi laajemmalla kaistanleveydellä ja maksimoidulla nopeudella kehittämällä uusia geometrisen muotoilun (GS) konstellaatioita. Nämä ovat signaaliyhdistelmien malleja, jotka hyödyntävät parhaiten signaalin tehon, valoisuuden ja polarisaation ominaisuuksia. Käytännössä tämä edellyttää kunkin yksittäisen aallonpituuden ominaisuuksien manipulointia. Tulokset on raportoitu tuoreessa IEEE Photonics Technology Letters -lehdessä.
Tekniikan etuna on, että sitä voidaan käyttää jo olemassa olevaan infrastruktuuriin kustannustehokkaasti päivittämällä vahvistimet, jotka sijaitsevat optisen kuidun reiteillä 40-100 kilometrin välein. Vahvistimien vaihto tulee merkittävästi halvemmaksi kuin uusien kuitulinjojen.
Tällä nopeudella kuluu esimerkiksi alle tunti niiden tietojen lataamiseen, jotka muodostivat maailman ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. Tämä data piti kokonsa vuoksi varastoida kiintolevyille, jotka painoivat yhteensä puoli tonnia. Uusi ennätysnopeus on myös lähellä amerikkalaisen matemaatikon Claude Shannonin vuonna 1949 määrittämää tiedonsiirron teoreettista rajaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
