IMEC-tutkimuslaitoksen, Ghetin yliopiston CMST-tutkimusryhmäsekä madridilaisen Instituto de Investigación Sanitaria Fundación Jiménez Díazin ja hollantilaisen Holst Centerin tutkijat ovat esitelleet älykkääseen piilolinssiin upotetun keinotekoisen iiriksen.
Iiriksen tehtävä on säädellä retinaan tulevan valon määrää. Puutteellisuudet johtavat paitsi näkökyvyn heikkenemiseen, myös moniin sairauksiin kuten migreeniin. Ongelmat koskettavat miljoonia ihmisiä maailmassa.
Tutkijoiden Nature Scientific Reports -lehdessä esittelemä keinotekoinen iiris laajentaa visuaalista terävyyttä, vähentää optisia poikkeamia ja vähentää silmään tulevan valon määrää dynaamisesti. Iitiksestä on myös valmistettu toimiva prototyyppi.
Piilolinssit korjaavat esimerkiksi likinäköisyyttä ja hajataitteisuutta, mutta ne eivät matki iiriksen normaalia toimintaa. Keinotekoinen älyiiris pystyy muuttamaan pupillin kokoa dynaamisesti, joten sen avulla voidaan sovittautua eri valaisuuksiin ja tarkentaa eri etäisyyksille.
Keinotekoinen iiris perustuu GH-LCD-rakenteeseen (guest-host LCD), joka koostuu nestekiteestä, kiraalisesta lisäaineesta ja väriaineesta. Se pystyy muuttamaan läpinäkyvyyttään, kun sen rinnakkaiselektrodien väliin kohdistuu sähkökenttä. GH-LCD-elektrodit voidaan jakaa osiin erillisissä renkaissa, jotka jäljittelevät luonnollisen iiriksen toimivuutta, kun niitä käytetään oikeassa järjestyksessä.
IMECin älyiiriksessä näitä renkaita on neljä. Iiriksen halkaisija on kuusi millimetriä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
