FPGA-valmistaja Xilinx esitteli vuosi sitten varsinaisen hirviöpiirin, kun Virtex-sarjan suurin piiri, UltraScale+ VU19P julkistettiin. Nyt tämä 32 miljardista transistorista ja peräti yhdeksästä miljoonasta logiikkasolusta koostuva ohjelmoitava piiri on ehtinyt asiakastoimituksiin.
Virtex VU19P-piirillä on massiivisen logiikkaosan lisäksi yli 2000 käyttäjän ohjelmoitavaa IO-liitäntää ja jopa 80 sarjaliitäntää. Näiden kautta dataa voi liikkua 4,5 terabittiä sekunnissa. DDR4-kaistaa piiri tuo suunnittelijan käyttöön 1,5 terabitin verran.
Missä tällaista jättipiiriä sitten voi hyödyntää. Xilinxin mukaan käyttökohteet löytyvät suurten ASIC-piirien emuloinnista, esimerkiksi koneoppimisprosessoreissa.
Jättimäisellä logiikkaosalla voidaan prototypoida hyvin suuria suunnitteluja. Piirin avulla voidaan myös toteuttaa mittaus- ja testauslaitteita, jotka tukevat uusimpia nopeita protokollia. Ohjelmoitavuuden ansiosta protokollia voidaan myös päivittää niiden kehittyessä.
DSP-lohkoja VU19P-piirillä on 3840 kappaletta ja sisäistä muistia 224 megabittiä. Lisätietoja löytyy Xilinxin sivuilta.
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
