Suomesta puuttuu yli 10 000 koodaria. Tämän takia ICT-alan kasvu on jäänyt 20-30 prosenttia potentiaalia pienemmäksi vuosina 2018-2019. Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan koodaripula aiheuttama teoreettinen markkina-arvon menetys on 1-1,5 miljardia euroa.
EVA:n Timo Ahopelto teki analyysinsä jo kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen heikko kehitys on ikävä kyllä jatkunut. Tänä vuonna ICT-alueen osaajapula on 14 tuhatta työntekijää, kahden vuoden kuluttua jo 18 tuhatta.
Koodaripulaa voi pyrkiä helpottamaan kahdella tapaa. Yritykset voivat yrittää rekrytoida uusia osaajia. EVA:n raportissa ehdotettiin jopa 10 000 osaajan rekrytoimista ulkomailta vuoteen 2025 mennessä.
Markkinaa voi kuitenkin laajentaa muutenkin. Tässä apuun tulevat ns. osaaja-alustat, jotka tarjoavat koodareita tarvitseville osaajien verkostoa. Alueelle on tullut palveluntarjoajia viime vuosina ja nyt uutena yrittäjänä mukaan tulee Allies Digital.
Suomalaisen pääomasijoitusrahaston Gorilla Capitalin rahoittama Allies Digital tähtää Suomen vakavan ICT-osaajapulan ratkaisuun lanseeraamalla tuhansien koodarien kansainvälisen osaaja-alustan. Koodaripooli hyödyntää vallitsevaa etätyötrendiä virtuaalisen osaajatuonnin avulla. Ohjelmistokehittäjien ekosysteemiä kahden vuoden ajan rakentaneella yrityksellä on jo 4 200 osaajan verkosto Baltiassa ja Puolassa, joissa se tekee yhteistyötä 135 johtavan ohjelmistoyrityksen kanssa.
- Suomelle elintärkeän ohjelmistokehittäjien rekrymarkkinan arvo oli viime vuonna 75–100 miljoonaa euroa. Se on kasvanut 25–40 prosentin vuosittaisella tahdilla, mutta tarve osaajille kasvaa nopeammin kuin mihin sisämarkkinoiden kasvu pystyy vastaamaan. Alliesin vapaiden osaajien markkina-arvo on noin 35–55 miljoonaa euroa, joka merkitsee peräti 50 prosentin lisäkasvua nykyisen osaajamarkkinan arvoon Suomessa”, sanoo Allies Digitalin toimitusjohtaja Priit Pavelson.
Koodaripulan teoreettinen markkina-arvo on jopa miljardin euron luokkaa, eikä siihen Pavelsonin mukaan voi täysimittaisesti vastata vain markkinaa tehostamalla, eli maksimoimalla markkinassa jo olevan osaajapotentiaalin.
- Suomessa on arviolta vain 1000-1600 freelancer-koodaria. Luodakseen tarvittavan määrän kovaa osaamista markkinaan suomalaisten yritysten täytyy luoda katse maan rajojen ulkopuolelle: lääke ohjelmistoalan kasvua hidastavaan tautiin on osaamisen hankkiminen ulkomailta. Kilpailuetumme on harvinaisten ohjelmistokehityskompetenssien ja seniorikehittäjien helppo ja suuri saatavuus Suomen ulkopuolelta, Pavelson sanoo.
Allies Digitalin kautta heti saatavilla olevien senioritason ohjelmistokehittäjien määrä vuodelle 2021 on noin 400-600.
- Tarkan taustatyön tuloksena voimme tarjota soveltuvimpia mahdollisia ohjelmoijia kullekin asiakkaalle. Tunnemme osaajamme perin pohjin: meillä on tarkka käsitys paitsi heidän taidoistaan, myös tiimiympäristöistä ja asiakaskulttuureista, joissa he ovat tottuneet työskentelemään. En voi liiaksi korostaa sen tärkeyttä, että kauttamme tarjottava resurssi istuu saumattomasti asiakasyrityksen kulttuuriin ja osaamistarpeeseen, Pavelson painottaa.
Pavelsonin mukaan Allies Digital on asettanut kasvulleen kovat tavoitteet: se haluaa olla yksi markkinan johtavista yrityksistä.
- Vaikka Suomi on digitaalisen kehityksen eturintamassa, vähemmän tiedetään siitä, että suomalaisyritysten digitaalinen kypsyys on yhä verrattain alhainen. Insinööriosaamisen tarve tuleekin kasvamaan jatkuvasti vähintäänkin seuraavan vuosikymmenen ajan. Kun katsoo sisämarkkinaa kauemmas, löytää piilossa olevaa lahjakkuutta, jolla on sekä asiaosaamista että taitoa sopeutua erilaisiin työkulttuureihin, Pavelson avaa.
Allies Digital on solminut Siili Onen kanssa sopimuksen, jonka myötä Siili Onella on pääsy 4 200 koodarin osaajaverkostoon. - Tämän vuoden kevääseen asti mahdollisuutemme Suomen ulkopuolisen etätyön hyödyntämiseen oli melko rajattua ja järjestely koski vain tiettyjä teknologioita. Koronakriisi on selvästi tuonut työtavan suhteen asiakkaillemme uusia tarpeita, joihin voimme vastata nyt paremmin, Siili Onen alihankinnasta vastaava johtaja Mika Rosslyn kertoo.
Kuva: Unsplash
Erittäin hyvällä hyötysuhteella lämpöenergiaa tuottava tai poistava ilmalämpöpumppu yleistyy edelleen kaikkialla maailmassa. Toshiba on kehittänyt suunnittelijoiden avuksi pitkälle integroidun referenssimallin, jonka pohjalta on helppo rakentaa hyvin energiatehokas lämpöpumppu optimoiduin kustannuksin.
