Liettualaislähtöinen Noia Network on kehittänyt tekniikan, joka nopeuttaa datansiirtoa julkisessa internetissä. Ratkaisu perustuu uuteen DARP-protokollaan (Distributed Autonomous Routing Protocol).
Internetissä dataa ei välitetä verkon tämänhetkisen tilan perusteella. Reitittimiä ei haittaa, vaikka 10 prosenttia datapaketeista katoaisi matkalla. Tuloksena on huono linkki, joka näkyy videon pätkimisenä tai pahimmassa tapauksessa arvokkaan datan katoamisena.
Tämä johtuu ennen kaikkea operaattoribisneksen kovasta kilpailusta. Palveluntarjoaja on kiinnostunut kustannuksista, vaikka se myy palveluaan maksimaalisella laadulla asiakkaalle. Tutkimusten mukaan heikot verkkoyhteydet aiheuttavat yrityksille 700 miljardin dollarin tappiot joka vuosi, joten parannuksiin on syytä.
Noia Networksin tekniikassa kyse on ohjelmistopohjaisesta, ohjelmoitavasta ratkaisusta fyysisen verkon päällä. Noialla on verkossa solmuja, jotka lähettävät jatkuvasti tietoa yhteyden viiveestä. Näin syntyy mesh-tyyppinen, reaaliaikainen kuva siitä, mikä reitti on nopein/tehokkain pisteestä A pisteeseen B.
Sen lisäksi, että Noian reititys säästää viiveessä aikaa (tyypillisesti kymmeniä millisekunteja yhteydestä riippuen), kyse on täysin salatusta yhteydestä. Esimerkiksi IoT-verkko hyötyisi tällaisesta laadukkaasta, salatusta linkistä. Salaus on tehty WireGuardilla, joka on erittäin kevyt, VPN-tyyppinen salaus. WireGuard on kasvattanut suosiotaan nopeasti ja se kuuluu jo osaksi Linux-kerneliä. WireGuard-yhteys syntyy avaimia vaihtamalla, joten se sopii myös koneiden välisen liikenteen salaukseen.
Noia on rakentanut tekniikkaansa usean vuoden ajan. Lokakuun lopussa se käynnisti verkkonsa esivaiheen, joka koostuu yli 500 verkon solmukohdasta ja yli 150 palveluntarjoajasta. Kun mukana on esimerkiksi AWS:n, Azuren ja Google Cloudin kaltaisia pilvijättejä, voi Noian tuottamalla palvelulla olla yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittäviä seurauksia.
Valtaosa Noian verkon pisteistä on Yhdysvalloissa. Euroopassakin pisteitä on kattavasti, Suomessa siihen kuuluu Googlen Haminan datakeskus Summassa.
Noian tekniikka perustuu SRv6-protokollaan (Segment Routing), joka on vastikään hyväksytty. Suurin ero vanhaan/nykyiseen nettiin on se, että nyt datapaketissa on vain tieto sen kohdeosoitteesta. Pakettia ei voida pakottaa menemään päätepisteeseensä mitään reittiä pitkin. Segment-reitityksessä datapakettiin voidaan sisällyttää tieto reitistä. Nämä väliosoitteet sijoitetaan datapaketin header-osaan.
Tämä älykäs reititys toimii tietenkin vain, jos Noialla on omia reitittimiä verkossa. Yhtiön tavoitteena on loputa saada omaan verkkoon miljoonia virtuaalisia reitittimiä.
Kuva: Unsplash
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
