Apple esitteli marraskuussa ensimmäisen oman Arm-pohjaisen prosessorinsa. Yhtiö työstää jo seuraajaa M1-piirille ja ennakkotietojen mukaan se olisi selvästi tehokkaampi. Tämä lisää harmaiden hiusten määrää Intelin pääkonttorissa.
M1 on TSMC:n 5 nanometrin prosessissa valmistettu PC-prosessori – ensimmäinen laatuaan muuten – jolla on 16 miljardia transistoria, 8 CPU-ydintä, 8 ytimen integroitu grafiikkaprosessori ja 16 ytimen koneoppimisprosessori, jonka 128 laskentayksikköä tuottavat 2,6 teraflopsin suorituskyvyn.
M1 on ennen kaikkea järjestelmäpiiri. Aiemmin läppärissä piti olla erilliset piirit CPU:lle, I/O-liitännöille, turvatallennukselle, muistille ja väylille. M1 integroi nämä kaikki toiminnot yhdelle ja samalle sirulle. Eri lohkot jakavat saman muistin UMA-arkkitehtuurin (unified memory architecture) ansiosta. Jo tämä parantaa raudan suorituskykyä ja energiatehokkuutta, kun kaikki laitteet hyödyntävät samaa datamallia.
Apple työstää prosessorille seuraajaa M1X-nimellä. Sen on tarkoitus tulla ensimmäiseen Arm-pohjaiseen 16-tuumaiseen Macbook Pro -kannettavaan. Prosessorilla on 12 ydintä, joista kahdeksan on optimoitu raskaaseen laskentaan ja neljä kevyempään.
Tehokkaimpiin Intelin prosessoreihin verrattuna jo ensimmäinen M1 toi saman suorituskyvyn ¼ tehonkulutuksella. 10 watin tehonkulutuksella M1:n grafiikkaprosessorin suorituskyky on kaksinkertainen x86-prosessoriin verrattuna. Jos oletetaan, että M1X tekee ison hyppäyksen suorituskyvyssä myös m1:een verrattuna, on x86-suorittimilla vaikea vastata Applen piirien lukemiin.
M1-prosessoreissa on kuitenkin omat rajoituksensa. Niihin ei saa lisättyä esimerkiksi erillistä grafiikkakorttia. Tämä on taatusti asia, jonka parissa Apple tekee kovasti töitä. Ensi vuonna esiteltävä MiX näyttää, joko tämä kysymys on ratkaistu.
M1-prosessorin yhteydessä Apple esitteli myös uuden 11-version MacOS-käyttöjärjestelmästään, joka tunnetaan nimellä Big Sur. Big Sur on aiempaa sulavampi ja visuaalisesti erittäin miellyttävä alusta, jonka asentamisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Läheskään kaikkia sovelluksia ei ole vielä käännetty Big Surille ja moni sovellus saattaa kokonaan jäädä toimimatta. Asennusta ei siis voi suositella ilman huolellista harkintaa ja tarkkaa varmuuskopiointia Time Machinella.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
