Euroopan patenttivirasto EPOn tutkimuksen mukaan Suomi nousi vuosina 2000–2018 innovaatiotiheydessä maailman ykköseksi. Keksintöjä kertyi 651 kappaletta yhtä miljoonaa asukasta kohden, mikä oli yli kuusi kertaa eurooppalaista keskiarvoa (95) enemmän.
EPON listalla Suomi ohitti jopa Etelä-Korean (525), Ruotsin (524), Japanin (405) ja Yhdysvallat (259). Suomen osuus oli 1,4 prosenttia kaikista vuosina 2010–2018 haetuista Teollisuus 4.0 -alueeseen liittyvistä teknologiapatenteista.
Vaikka Suomi on määrällisesti katsoen erittäin merkittävä neljännen teollisen vallankumouksen edistäjä, Suomen keskimääräinen 15 prosentin vuosittainen kasvu on ollut verrattain hidasta muuhun maailmaan nähden, jossa kasvu on ollut 20 prosenttia vuodessa. Euroopan Teollisuus 4.0 -patenteista Suomen osuus oli 6,9 prosenttia (yhteensä 3 608), millä Suomi sijoittui kuudenneksi Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Alankomaiden jälkeen.
Suomen asiantuntijuus korostuu neljännen vallankumouksen teknologioissa ja näkyy eritoten yhteyksissä, paikannuksessa, virtalähteissä ja tietoturvassa. Suomen innovatiivisuuteen on vaikuttanut kaikista toimijoista eniten Nokia, joka haki yhteensä 4205 patenttiperhettä vuosina 2000–2018.
Kansainvälisesti katsoen Nokia oli kahdeksanneksi innovatiivisin yhtiö koko maailmassa. Nokian osuus suomalaisista neljännen aallon teknologioiden patenttiryhmistä oli yli puolet. Vuosiin 2000–2009 verrattuna Nokian globaali asema kuitenkin heikkeni vuosina 2010–2018, jolloin se putosi viidenneltä sijalta yhdeksänneksi. Samalla Nokian osuus kaikista kansainvälisesti haetuista patenteista kutistui 1,8 prosentista 1,5 prosenttiin.
Tästä huolimatta Nokia säilytti asemansa maailman kymmenen parhaan joukossa. Nokia ja Ericsson ovat tällä hetkellä ainoat eurooppalaiset yritykset, jotka ovat säilyttäneet paikkansa neljännen vallankumouksen teknologioiden kansainvälisessä kärjessä.
Tutkimuksen data paljastaa myös, että innovaatiot keskittyvät tietyille alueille ympäri maailmaa. Helsinki on neljännen teollisen vallankumouksen teknologioissa yksi Euroopan johtavista innovaatiokeskittymistä. Euroopan kartalla Helsinki sijoittuu seitsemänneksi Eindhovenin (Alankomaat), Lontoon, Münchenin, Tukholman, Pariisin ja Stuttgartin jälkeen.
Kaiken kaikkiaan EPOn tutkimus osoittaa, että neljännen teollisen vallankumouksen teknologiainnovaatiot ovat ottaneet merkittävän harppauksen eteenpäin kuluneen vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa. Vuosina 2010–2018 patenttihaut näille teknologioille kasvoivat lähes 20 prosenttia vuosittain. Vauhti on ollut jopa viisi kertaa nopeampaa kuin kaikilla tekniikan aloilla keskimäärin. Kyseiset teknologiat liittyvät älykkäisiin, verkkoon liitettyihin esineisiin, asioiden internetiin (IoT), big dataan, 5G:hen sekä tekoälyyn.
Maantieteellisesti katsoen tutkimus vahvistaa sen, että Yhdysvallat on yhä neljännen teollisen vallankumouksen teknologioiden maailmanlaajuinen johtaja. Vaikka Euroopan ja Japanin osuus oli kummallakin noin viidennes, oli Yhdysvaltojen osuus kaikista vuosien 2000–2018 keksinnöistä noin kolmannes.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
