Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies on julkaissut uuden tutkimuksensa tulokset, joista käyvät ilmi organisaatioiden tärkeimmät kyberturvallisuusprioriteetit ja haasteet vuoteen 2023 saakka. Yksi huolestuttava piirre haittaohjelmissa on: niiden käyttö ei enää vaadi suurta teknistä osaamista.
Check Pointin tietoturva-asiantuntija Rami Rauanmaan mukaan haittaohjelmista on tullut ammattimaista liiketoimintaa. – Valtaosa hyökkäyksistä perustuu verkosta ostettuihin palveluihin. Näistä Malware-as-a-Service -ratkaisuista saa rahansa takaisin, jos ne eivät toimi.
Yhtiön yli 600 tietoturva-ammattilaiselle esitetyn kyselyssä 58 prosenttia kertoi organisaationsa kohdanneen koronaviruspandemian aikana aiempaa enemmän kyberhyökkäyksiä. Tutkimuksen mukaan etätyöntekijöiden tietoturva on yritysten tärkein prioriteetti ja haaste seuraavan kahden vuoden aikana. Noin puolet organisaatioista ei usko tietoturvan palaavan pandemiaa edeltäviin normeihin.
Tällä hetkellä organisaatiot kohtaavat enemmän hyökkäyksiä kuin pandemian alussa. Peräti 58 prosenttia tutkimukseen vastaajista sanoi organisaationsa kohtaamien hyökkäysten lisääntyneen COVID-19:n puhjettua.
Suomessa korostuvat pankkitroijalaisten ja tietojenkalasteluun keskittyvät haittaohjelmat. Niissä maamme luvut ovat globaaleja keskiarvoja korkeammat. Yleisin haittaohjelmatyyppi meillä on etäsuoritus eli ns. Remote Code Execution. Se on kohdannut yli puolta eli 54 prosenttia organisaatioista.
Suomessa yritykset joutuvat verkkohyökkäyksen kohteeksi keskimäärin 256 kertaa viikossa. Syksyn aikana tahti on kasvanut, mutta globaali keskiarvo on silti 500-600 viikkohyökkäyksen luokkaa.
Rauanmaa näkee ensi vuoden kovimmiksi tietoriskeiksi etätyön ja etäoppimisympäristöjen haavoittuvuuden. Myös bottiverkot yleistyvät edelleen ja IoT-turvan ongelmat jatkuvat. Valtiollisten toimijoiden kybersodankäynti kasvaa sekin, mutta se ei kosketa yksityisiä käyttäjiä niin vakavasti.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
