Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies on julkaissut uuden tutkimuksensa tulokset, joista käyvät ilmi organisaatioiden tärkeimmät kyberturvallisuusprioriteetit ja haasteet vuoteen 2023 saakka. Yksi huolestuttava piirre haittaohjelmissa on: niiden käyttö ei enää vaadi suurta teknistä osaamista.
Check Pointin tietoturva-asiantuntija Rami Rauanmaan mukaan haittaohjelmista on tullut ammattimaista liiketoimintaa. – Valtaosa hyökkäyksistä perustuu verkosta ostettuihin palveluihin. Näistä Malware-as-a-Service -ratkaisuista saa rahansa takaisin, jos ne eivät toimi.
Yhtiön yli 600 tietoturva-ammattilaiselle esitetyn kyselyssä 58 prosenttia kertoi organisaationsa kohdanneen koronaviruspandemian aikana aiempaa enemmän kyberhyökkäyksiä. Tutkimuksen mukaan etätyöntekijöiden tietoturva on yritysten tärkein prioriteetti ja haaste seuraavan kahden vuoden aikana. Noin puolet organisaatioista ei usko tietoturvan palaavan pandemiaa edeltäviin normeihin.
Tällä hetkellä organisaatiot kohtaavat enemmän hyökkäyksiä kuin pandemian alussa. Peräti 58 prosenttia tutkimukseen vastaajista sanoi organisaationsa kohtaamien hyökkäysten lisääntyneen COVID-19:n puhjettua.
Suomessa korostuvat pankkitroijalaisten ja tietojenkalasteluun keskittyvät haittaohjelmat. Niissä maamme luvut ovat globaaleja keskiarvoja korkeammat. Yleisin haittaohjelmatyyppi meillä on etäsuoritus eli ns. Remote Code Execution. Se on kohdannut yli puolta eli 54 prosenttia organisaatioista.
Suomessa yritykset joutuvat verkkohyökkäyksen kohteeksi keskimäärin 256 kertaa viikossa. Syksyn aikana tahti on kasvanut, mutta globaali keskiarvo on silti 500-600 viikkohyökkäyksen luokkaa.
Rauanmaa näkee ensi vuoden kovimmiksi tietoriskeiksi etätyön ja etäoppimisympäristöjen haavoittuvuuden. Myös bottiverkot yleistyvät edelleen ja IoT-turvan ongelmat jatkuvat. Valtiollisten toimijoiden kybersodankäynti kasvaa sekin, mutta se ei kosketa yksityisiä käyttäjiä niin vakavasti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
