Dell ja IDC ovat tutkineet pohjoismaisten yritysten pilvikäyttöä. Moni asia mietityttää yrityksiä, kuten tietoturva. Suomen Dellin toimitusjohtaja Antero Sarén muistuttaa, että paras tapa varmistaa tietoturva on kontrolloida yrityksen omaa tai vastuulla olevaa dataa.
- Tietysti tieturva-asioita voi ulkoistaa ja ostaa palveluna, mutta vastuuta ei voi ulkoistaa. Pitää olla varma ja tietoinen siitä mitä tekee. Vaikka luottaisi pilvitoimittajan tietoturvaan, niin on syytä tutustua palvelun vastuujakotaulukkoon tarkasti ja esimerkiksi varmistaa, mitkä asiat kuuluvat käyttäjän vastuulle, Sarén evästää.
IDC:n kanssa tehty tutkimus kertoo, että pohjoismaiset yritykset ovat siirtymässä etenkin monipilviympäristöihin, eli yrityksissä käytetään samaan aikaan useaa eri pilviratkaisua tai palveluntarjoajaa. Esimerkiksi valtaosa suomalaisista organisaatioista käyttää jo vähintään kahta pilvialustaa.
- Mielestäni alkaa olla jo harhaanjohtavaa puhua siitä, että ’yritykset menevät pilveen’, koska pilvi on vain yksi tärkeä osa yritysten digitaalista infrastruktuuria. Monipilviympäristö on loppujen lopuksi vain askel matkalla, jossa liiketoiminta ja teknologia sulautuvat yhteen, eivätkä enää ole toisistaan erillisiä alueita, Sarén sanoo.
Hän kuitenkin kiistää sen tulkinnan, jonka mukaan yksityinen pilvi olisi vain tulossa vanhojen paikallisten konesalien paikalle. - Minun tulkintani mukaan yksityinen pilvi on uusi termi omalle konesalille. Yksityinen pilvi on osa hybridipilviratkaisua ja niiden määrä on lähtenyt jollain toimialoilla (kuten Suomen konepajateollisuudessa) kasvuun osana hybridipilvikonseptien kasvua.
Oma konesali voidaan myös ostaa palveluna vaikka paikalliselta palveluntarjoajalta. Tämä PaaS-liiketoiminta on erityisesti Suomessa nostanut selvästi suosiotaan. Ja erityisesti valmistavassa teollisuudessa, kuten konepajoissa. Miksi näin on käynyt?
- Oma arvioni on, että valmistavan teollisuuden yritykset ovat lähteneet kehittämään erilaisia tuotteisiin liittyviä palveluita, joiden tarjontaa kehitetään digitaalisen tranformaation keinoin eli ohjelmistovetoisesti. Ohjelmistojen kehittämiseen tarvitaan kehittyneitä ohjelmistokehitysympäristöjä tai alustoja, jotka yritykset mieluummin ostavat palveluna, Sarén arvioi.
Pilviyritykset ovat jo vuosia puhuneet siitä, että lopulta kaikki sovellukset ja kaikki data ovat aina ja kaikkialla käytössä reaaliaikaisesti ja täysin turvallisesti. Sarénin mukaan Dell Technologiesin hybridipilviratkaisu toteuttaa jo tänään tavoitteen.
- Dellin hybridipilvessä sovelluksia ja dataa hallitaan yhtenäisillä hallintatyökaluilla, olivatpa sovellukset sitten organisaation omassa konesalissa tai palveluntarjoajan salissa tai julkisessa pilvessä. Ratkaisussamme tiedon ja sovellusten suojaus tehdään virtuaalialustaan sisäänrakennetulla tietoturvalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi verkkoyhteydet julkisiin pilviin suojataan ohjelmisto-ohjatulla verkkoratkaisulla. - Sovelluksia voidaan mikrosegmentoida eli eristää muusta konesali- tai pilviympäristöstä. Myös virtualisoitujen sekä pilvinatiivien sovellusten siirtäminen paikasta toiseen hybridipilvessä on mahdollista ja joustavaa, Sarén kuvailee.
PaaS-kisassa on tilaa useanlaisille pelureille. Sarén arvioi, että kaikki suurimmat julkisen pilven tarjoajat tulevat pärjäämään kisassa omilla vähän erilaisilla tarjoamillaan ja vahvuuksillaan. Myös monille erilaisilla niche-alueilla toimiville pienemmillä yrityksille on markkinoilla tilaa.
*) IDC:n pohjoismainen pilvitutkimus IDC Nordic Cloud Survey 2020 tehtiin elo-syyskuussa 2020. Tutkimukseen osallistui 200 pohjoismaista päätöksentekijää. Suomesta päätöksentekijöitä oli mukana 50, joista puolet 100–1000 hengen yrityksistä useilta eri toimialoilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
