Konsulttiyritys Kearney on arvioinut, mitkä maat ovat edellä 5G-tekniikan hyödyntäjinä. Kärjessä ovat Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Eurooppa on jäänyt kehityksestä jälkeen. Suomi on selvästi Ruotsin edellä.
Kearneyn mukaan kehitys liittyy suoraan siihen, kuin paljon taajuuksia eri maissa on 5G-verkoille myönnetty. Tämä selittää Ruotsin heikkoa tilannetta. Maassa järjestettiin ensimmäinen 5G-taajuushuutokauppa vasta tammikuussa useiden myöhästymisten jälkeen.
Suomessa ensimmäiset 5G-verkot käynnistyivät alkuvuodesta 2019. Tällä hetkellä 5G-peitto on monissa kaupungeissa jo hyvä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puhelin on pääsääntöisesti 5G-yhteydessä.
Norja on Kearneyn listalla paras Euroopaan maa sijalla kolme. Suomi on listalla seitsemäntenä. Sijoitumme kuudentena olevan Sveitsin taakse, jossa otettiin käyttöön Euroopan ensimmäinen 5G-verkko Swisscomin toimesta.
Kearneyn Jonatan Matssonin mukaan 5G-kehityksen osalta ratkaisevaa on se, kuinka paljon taajuusaluetta viranomaiset tarjoavat. - Mitä enemmän taajuuksia, sitä houkuttelevampi teknologiayrityksille on sijoittaa 5G-verkkoon. Suomessa ja Norjassa taajuuksia tarjotaan huomattavasti enemmän, mikä tarkoittaa, että niillä on paljon vahvemmat mahdollisuudet hyötyä tehokkaasta 5G-verkosta kuin Ruotsilla, Matsson toteaa.
Yleinen huolenaihe on se, että Eurooppa on jäänyt yleisesti jälkeen esimerkiksi Yhdysvalloista ja Koreasta. - Euroopan maat pystyvät yleensä huonommin varmistamaan oikean sääntelykehyksen 5G:n käyttöönotolle. Maiden on punnittava esimerkiksi valtion armeijan taajuuksien tarve, sanoo Jonatan Matsson.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
