Huawei ilmoittaa, että sen uusiin puhelimiin voi nyt ladata Koronavilku-sovelluksen. Huawei-laitteita on käytössä Suomessa yli 900 000. Koronavilkku on ollut tähän mennessä ladattavissa Huawein puhelinmalleissa, jotka on julkaistu ennen toukokuuta 2019. Nyt Koronavilkku on ladattavissa Huawein kaikkiin puhelinmalleihin.
Koronavilkku on tähän asti toimiakseen vaatinut Googlen GMS-palveluita. Huawein uudemmissa puhelimissa sovellus on toiminut, jos sitä on ajettu virtuaalikoneessa. Tällöin sovellus ei kuitenkaan tuo hälytyksiä läpi puhelimen omaan käyttöjärjestelmään.
AppGalleryssa julkaistu Koronavilkku-sovellus ei käyttäjän silmin eroa muissa sovelluskaupoissa julkaistuista Koronavilkku-sovelluksista, vaan se toimii täysin samalla tavalla. Koronavilkku hyödyntää Huawein puhelimissa Contact Shield -rajapintaa, joka tunnistaa Bluetooth-yhteyden avulla lähikontaktit toisten puhelinten kanssa. Koronavilkku hälyttää normaaliin tapaan, jos joku lähikontaktissa olleista käyttäjistä on ilmoittanut saaneensa tartunnan.
HMS-integroitu Koronavilkku-sovellus toteutettiin alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä Solitan kanssa. Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä iloitsee siitä, että Huawei-yhteistyön myötä sovellus on saatavilla entistä isommalle osalle suomalaisista.
- Itse ohjelmointityö oli melko suoraviivaista, mutta sen yhteydessä kohdattiin joitain lisäselvittelyä vaativia kohtia. AppGallery-version kehityksen aikatauluun vaikuttivat myös Koronavilkun yleisessä kehitystyössä vastaantulleet, osin vaativatkin yllätykset, kuten esimerkiksi rajapinta- ja lakimuutokset. Kaikki ongelmat saatiin kuitenkin ratkaistua ripeästi ja AppGallery-yhteensopiva versio Koronavilkusta saatiin valmiiksi hyvässä aikataulussa, Köykkä kertoo.
- Yhteistyö Huawein kanssa sujui hyvin. Meillä oli käytössä Huawein laaja dokumentaatio ja jatkuva yhteys asiantuntijoihin mahdollisten ongelmatilanteiden ratkomista varten. Rajapinnan pääsyn avaamiseen ja sovelluskauppajulkaisuun liittyvät prosessit olivat hyvin samankaltaisia, kuin mitä olimme tehneet jo muiden toimijoiden kanssa, joten se sujui jo rutiinilla, Köykkä jatkaa.
Koronavilkun tietoturvavaatimukset ovat vankat. Sovelluksessa käyttäjän yksityisyys on vahvasti suojattu. Koronavilkku ei tallenna käyttäjän nimeä, syntymäaikaa tai yhteystietoja. Se ei pysty selvittämään käyttäjänsä tai käyttäjien tapaamien ihmisten henkilöllisyyttä. Sovellus ei myöskään kerää sijaintitietoja. Sovelluksen käyttö perustuu säännöllisesti vaihtuviin ja satunnaisiin tunnuskoodeihin, joista sovelluksen käyttäjiä ei voida suoraan tunnistaa. Sovelluksen käyttö on vapaaehtoista, ja sen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota perusoikeuksien, tietosuojan ja tietoturvan toteutumiseen.
Kaikki tietoliikenne Koronavilkun ja palvelimen välillä on salattu. Tiedot tallennetaan nimettömänä Kelan hallinnoimalle palvelimelle, joka sijaitsee Suomessa. Tiedot poistetaan, kun niitä ei enää tarvita. Tietojen säilyttämisen salliva lainsäädäntö on nykyisellään voimassa 31.12.2021 asti. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on arvioinut sovelluksen ja sen taustajärjestelmän tietoturvan.
Huawein Contact Shield -rajapinnan arviointi ei kuulunut Kyberturvallisuuskeskuksen arviointiin. Sovelluksen lähdekoodi on julkaistu avoimena.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
