Low-code -termi viittaa sovelluskehitykseen, jossa käytetään mahdollisimman vähän varsinaista koodin kirjoittamista. Arrow Electronicsin ja Microsoftin teettämästä tutkimuksesta selviää, että low-code-ratkaisuja käytetään vasta noin 20 prosenttia yrityksiä.
Suomessa nähdään kuitenkin laajasti, että perinteiset sovellukset eivät enää vastaa uusiin liiketoiminnan tarpeisiin. Vähäkoodiselle kehitykselle on siis kysyntää.
Arrow Electronics ja Microsoft toteuttavat kevään 2021 aikana yhteistyössä ohjelman, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen vähäkoodisten ratkaisujen ekosysteemi. Vähemmän koodia -ohjelmaan on valittu 13 kasvuhakuista IT-palveluntarjoajaa, joiden asiakaskuntaa ovat erityisesti pienet ja keskisuuret organisaatiot.
Ohjelmassa osallistujayritykset saavat Arrow´lta ja sen yhteistyökumppaneilta koulutusta ja valmennusta Microsoft Power Platform -ratkaisujen myyntiin, toimittamiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Lisäksi tavoitteena on asiakastarinoiden avulla lisätä osanottajayritysten näkyvyyttä markkinassa ja parantaa vähäkoodisten ratkaisujen yleistä tunnettuutta.
Osana ohjelmaa Arrow ja Microsoft toteuttivat pk-yrityksille kyselyn, jossa IT-hankinnoista vastaavat henkilöt avasivat näkemyksiään digitalisaatioon liittyvistä haasteista ja vähäkoodisesta sovellusten kehittämisestä. Kyselyn vastaajat tunnistivat toimintansa haasteiksi erityisesti liiketoiminnan prosessien ja järjestelmien tuottaman datan hyödyntämisen sekä manuaalisten ja paperiprosessien aiheuttaman hitauden ja virheet.
Microsoftin liiketoimintaratkaisuista Suomessa vastaava johtaja Jani Savolainen kertoo, että yhä nopeampi ja ketterämpi sovelluskehittäminen avaa aivan uusia ja innovatiivisia näköaloja liiketoiminnan digitalisaatioon. - Low-code-teknologiat antavat mahdollisuuden toteuttaa esimerkiksi mobiililaitteilla käytettäviä sovelluksia sellaisiin toimintoihin, joissa paperilomakkeet tai excel-taulukot ovat aikaisemmin olleet ainoat työkalut, toteaa Savolainen.
Low-code- ja no-code-alustat kiinnostavat tutkimuksen mukaan valtaosaa pk-yritysten tietotekniikkapäättäjistä. Toisaalta vastaukset paljastivat, että low-code-alustat ovat täysin tuntemattomia vielä noin joka viidennelle.
Tutkimus löytyy Arrow´n sivuilta.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
