Tällä hetkellä markkinoille odotellaan myös kuuden gigahertsin taajuudella toimivia wifiyhteyksiä, joista käytetään nimitystä Wi-Fi 6E. Työn alla on jo seuraava sukupolvi eli Wi-Fi 7 ja sen myötä tekniikassa tehdään iso loikka eteenpäin.
IEEE:ssä tekniikkaa kehitetään nimellä 802.11be. Sen standardin ensimmäisen version arvioidaan valmistuvan tänä vuonna. Lopullinen standardi pitäisi saada valmiiksi vuonna 2024, mikä on hyvä arvio myös kaupallisten laitteiden markkinoille tulemisesta.
Tuleva Wi-Fi 7 tukee samoja taajuusalueita kuin nykyiset eli 2,4, 5 ja 6 gigahertsin vapaita taajuuksia. Uutta on tuki 16x16 MIMO-kanavalle. Jo sen myötä datanopeus kasvaa selvästi. IEEE:n joissakin alustavissa suunnitelmissa Wi-Fi 7 pystyy kuitenkin jopa 46 gigabitin datanopeuksiin, mikä edellyttää monia uusia ratkaisuja. Pienimmilläänkin datanopeuden pitäisi kiihtyä 30 gigabittiin sekunnissa.
Mitä sitten on tulossa? Kyse on toki vasta alkuvaiheen tutkimustyöstä, mutta IEEE on myös julkistanut joitakin uusia ratkaisuja. Yksi sellainen on monilinkkitoiminto eli MLO (multi-link operation). Sen myötä käyttäjän yhteys osaisi hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia kanavaresursseja eri taajuuksilla.
Suunnitelmissa on kasvattaa laitteen käytössä oleva kaistanleveys 320 megahertsiin eli 6-standardiin verrattuna kaksinkertaiseksi. Tämä karkeasti ottaen kaksinkertaistaa linkin datanopeuden.
Tämän hetken nopein wifi eli Wi-Fi 6 käyttää bittien koodaamiseen 1024-QAM-tekniikkaa. 7-polvessa käyttöön on tulossa 4096-QAM-modulaatio, eli samaan slottiin saadaan koodattua nelinkertainen määrä bittejä.
Myös Wi-Fi 6:n yhteystekniikka eli 5G-verkoista tuttu OFDMA on menossa uusiksi. Siinä käytännössä käytettävissä oleva kaista pilkotaan alikanaviksi, jolloin jokainen laite/käyttäjä saa oman taajuuden. Tulevaisuudessa päätelaite voisi käyttää isompaa joukkoa OFDMA-signaaleja.
Linkin luotettavuuteen pyritään vaikuttamaan uudella HARQ-tekniikalla (Hybrid Automatic Repeat Request). Sen myötä päätelaite voisi vastaanotettujen pakettien avulla päätellä, mitä puuttuvat paketit ovat. Pätkivä yhteys voisi näin itse täydentää viestiä lennossa.
Moni asia on vielä työn alla, mutta toteutuessaan suunnitelmat tulevat nostamaan wifi-nopeuksia selvästi. Kuudennen polven wifi-linkki tukee jo teoriassa 9,6 gigabitin nopeutta, mutta parannusten myötä WiFi 7 -yhteyden maksiminopeus kasvaa moninkertaiseksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
