Terveysteknologian kokonaisvienti kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia 2,43 miljardiin euroon vuonna 2020. Kasvu on hieman hiipunut huippuvuossta, mutta ala oli koronavuonnakin edelleen kasvava ja kannattava.
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen mukaan ala on reilun 20 vuoden aikana tuonut ulkomaankauppaan 14 miljardin euron ylijäämän, millä on luotu muun muassa uusia työpaikkoja ja investointeja Suomeen.
Esimerkiksi PerkinElmer Wallac rekrytoi viime vuonna Turussa 150 uutta henkilöä koronatestien valmistamiseen. Tehohoidon potilasvalvontalaitteiden kysyntähuipun aikana GE Healthcare noin kolminkertaisti tuotantotyöntekijöiden määrän Helsingin tehtaallaan ja muun muassa siirtyi valmistamaan tuotteita kolmessa työvuorossa.
Modulight investoi puolestaan Tampereelle 23 miljoonaa euroa uuteen lääketieteen laserlaitteita ja autojen lasersiruja valmistavaan tehtaaseen. Yritysten kasvu näkyy myös alan palveluyritysten kasvuna. Esimerkiksi sopimusvalmistajia hyödyntävät kaikenkokoiset yritykset.
Laboratoriodiagnostiikan (In vitro -diagnostiikan) vienti nousi odotetusti, koska Suomessa on vahvaa osaamista koronatestien valmistuksessa. Kasvua oli 27,3 prosenttia, ja vienti nousi yhteensä 830 miljoonaan euroon.
Haastava koronavuosi näkyy erityisesti lääkinnällisten laitteiden viennin 10,3 prosentin laskuna 1,52 miljardiin euroon. Osalla yrityksistä korona lisäsi vientiä, osalla hyvin sujunut loppuvuosi ei riittänyt nostamaan vientiä edellisvuoden tasolle.
Kuva: Healthtech Finland
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
