Euroopan parlamentti hyväksyi eilisessä istunnossaan päätöslauselman, jonka mukaan datan vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa on varmistettava eurooppalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkijoiden globaalin kilpailukyvyn takaamiseksi. Miapetra Kumpula-Natrin valmistelema päätöslauselma hyväksyttiin äänin 602-8.
Päätöslauselmassa sanotaan, että datayhteiskuntien tulee rakentua EU:ssa tunnustetuille oikeuksille ja arvoille, kuten läpinäkyvyydelle ja yksityisyyden ja perusoikeuksien kunnioittamiselle. Lisäksi niiden tulee voida mahdollistaa paremmat ja automatisoidut reaaliaikaiset palvelut, kestävä kasvu ja laadukkaat työpaikat.
Päätöslauselmassa huomautetaan myös, että kansalaisilla tulisi olla täysi oikeus hallita omaa dataansa ja päättää sen käytöstä. Suomi on ajanut tähän omaa MyData-lähestymistapaansa, mutta EUn tasolla on auki, miten kansalaisten oikeus hallita omaa dataansa järjestetään.
Kumpula-Natrin mukaan koronapandemian ja ilmastotaistelun keskellä on tärkeää kysyä, miten Eurooppa pärjää jatkossa. - Meidän on nähtävä, mistä kasvu syntyy 10-20 vuoden aikatähtäimellä. Uskon teknologian voimaan. Dataa kerätään koko ajan enemmän jokaisella sektorilla esimerkiksi satelliiteista, maataloudesta, autoteollisuudesta ja sairaaloista. Tekoälyn ja datan synnyttämä datatalous luo valtavan kasvupotentiaalin suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille, Kumpula-Natri sanoi.
Komission helmikuussa 2020 esittelemän Euroopan datastrategian tavoitteena on luoda datan sisämarkkinat, joilla varmistetaan Euroopan globaali kilpailukyky ja datasuvereniteetti. Tärkeä osa datastrategiaa on tekoälyn käyttöä määrittelevä ns. Valkoinen paperi. Kokonaisuudessa korostetaan ihmisten asettamista etusijalle teknologian kehittämisessä, ja tarvetta puolustaa ja edistää eurooppalaisia arvoja ja oikeuksia teknologian suunnittelussa ja käyttöönotossa reaalitaloudessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
