Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen höyrystimien neljän vuoden välein tehtävä tarkastus ja puhdistus toteutetaan ihmisvoimin. Ensi vuonna työn turvallisuus paranee, kun asialle saadaan Fortumin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhdessä kehittämä robotti.
Lämpöenergiaa siirretään painevesityyppisissä ydinvoimalaitoksissa höyrystimien avulla reaktorista turbiineille. Höyrystimien häiriötön toiminta on edellytys sille, että voimalaitos tuottaa halutun määrän energiaa. On siis erityisen tärkeää, että höyrystimien putket ja rakenteet pysyvät puhtaina ja ehjinä, jotta höyrystin toimii suunnitellusti ja säteilevä vesi ei pääse muihin järjestelmiin.
Höyrystimien tarkistaminen tehdään haastavassa ja työturvallisuusriskejä sisältävässä ympäristössä. Höyrystimien sisällä säteilytasot ovat suhteellisen korkeita, mikä lisää työn haastavuutta. JAMKin ja Fortumin kehittämän ratkaisun avulla voidaan merkittävästi parantaa työturvallisuutta ja vähentää höyrystimien sisällä tehtävän työn osuutta ja työntekijöihin kohdistuvia säteilyannoksia.
- Aloitimme projektin kartoittamalla mahdolliset vaihtoehdot höyrystimien puhdistukseen ja tarkastukseen. Mikään olemassa olevista vaihtoehdoista ei kuitenkaan täysin soveltunut tähän käyttötarkoitukseen, joten päätimme aloittaa yhdessä JAMKin kanssa näihin tehtäviin soveltuvan robotin kehitystyön, kehityspäällikkö Ville Lestinen Fortumilta kertoo.
Laitteeseen liittyvä suunnittelu, kehitystyö ja tehdastestit tehtiin JAMKin toimesta Jyväskylässä. Fortumlaiset toimivat projektin vetäjinä sekä höyrystimen puhdistus- ja tarkastusprosessin asiantuntijoina. Suunnittelutyö aloitettiin vuonna 2019 ja laitetta päästiin testaamaan Loviisa 1:n vuosihuollossa syyskuussa 2020.
- Päädyimme kehittämään monien ideoiden jälkeen robotisoitua lauttaa, joka kuljettaa mukanaan huollossa tarvittavia laitteita. Projektin haastavuutta lisäsi huomattavasti tutkittavan kohteen monimutkainen rakenne sekä erittäin korkeat turvallisuusvaatimukset, kertoo JAMKissa projektipäällikkönä toimiva lehtori Jaakko Oksanen.
Projektin aikana muutoksia rakenteisiin tehtiin Jyväskylässä uimahallissa toteutettujen testien perusteella. Fortumin asettamat tavoitteet ja vaatimukset saavutettiin lopulta lukuisten materiaali- ja laiteoptimointien kautta. Uimahalliympäristössä tehtyjen testien jälkeen lauttaa päästiin testaamaan Loviisan voimalaitoksessa.
- Höyrystimen yläosien kuvaaminen onnistui erinomaisesti ja myös rakenteiden kuntoa päästiin tarkastelemaan hyvin. Lautan ohjausjärjestelmät toimivat odotetusti ja lautta saatiin ohjattua helposti haluttuihin paikkoihin. Jatkokehitysvaiheessa keskitytään laitteen muodon optimointiin sekä kykyyn ohittaa paremmin höyrystimen sisäpuoliset monimutkaiset rakenteet, Lestinen toteaa.
Kokonaisuutena lautan testaus onnistui jopa ennakoitua paremmin. Hyvien kokemusten innostamana robotin jatkokehitys on jo käynnistetty, jotta paranneltu lautta saadaan käyttövalmiiksi voimalaitoksen höyrystimien seuraaviin vuonna 2022 suoritettaviin tarkastuksiin mennessä.
Kuva: Loviisan höyrystimen tarkastus- ja puhdistusrobotin prototyyppi testissä Jyväskylän uimahalli AaltoAlvarissa. Kuvaaja: Jaakko Oksanen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
