Datakeskusten mahdollisuuksista taloushyötyjen ja työpaikkojen rakentajana puhutaan paljon, mutta usein keskusteluissa liikkuu myös väärää tietoa. Rittalin IT-myyntijohtaja ja Finnish Datacenter Forumin hallituksen jäsen Mikko Aho murtaa muutaman myytin datakeskuksista. Ala voi synnyttää jopa 33 tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Aho on seurannut keskustelua tarkkaan eri foorumeilla. Hän on huomannut, että datakeskuskeskusteluissa nousee esiin usein virheellistä tietoa etenkin silloin, kun puhutaan työllisyysvaikutuksista, taloushyödyistä ja sähkönkulutuksesta.
Myytti 1: ”Ei niissä datakeskuksissa ketään ole töissä. Niissä vain valot vilkkuvat ja tuulettimet hurisevat omia aikojaan."
Totuus: Googlen datakeskus Haminassa työllistää välillisesti noin 4 000 ihmistä vuosittain. Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 koko Lapin matkailu työllisti runsaat 3 000 ihmistä vuosittain. Googlen tuottamiin töihin kuuluu esimerkiksi rakennus-, korjaus- ja asennustöitä, tuotevalmistusta, tele- ja viestintäpalveluja, turvapalveluja, liiketoiminnan palveluja sekä julkisen sektorin töitä.
Copenhagen Economics -tutkimusyhtiön laskelmat osoittavat, että hyvällä, datakeskusten tuloa Suomeen kannustavalla politiikalla datakeskukset voisivat synnyttää 33 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Myytti 2: ”Eivät datakeskukset tuota rahaa isäntämaalle. Kansainväliset yritykset eivät maksa tuloveroa Suomeen ja saavat lisäksi alennuksen sähköverosta.”
Totuus: Yandex maksoi veroja 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja tuottaa neljäsosan Mäntsälän energiayhtiön kaukolämpötarpeesta. Pian Yandex lämmittää myös datakeskuksen viereen suuren kasvihuoneen. Yandex suunnittelee Mäntsälään neljää palvelinhallia, joista ensimmäinen on nyt käytössä.
Googlen investointien kokonaisvaikutukset Suomessa kasvavat tänä vuonna noin 2 miljardiin euroon.
Myytti 3: ”Datakeskukset kuluttavat aivan älyttömästi sähköä, josta syntyy päästöjä.”
Totuus: Datakeskusala on ryhtynyt itse ottamaan käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Datakeskustoimijat ja alan yhdistykset ovat sitoutuneet Climate Neutral Data Centre Pactiin. Sen mukaan datakeskukset ovat ilmastoneutraaleja vuonna 2030. Google käyttää jo nyt datakeskuksissaan pelkästään uusiutuvaa energiaa. Datakeskusten sähkönkulutus on muutenkin kasvanut vain murto-osan verrattuna datan määrän ja käsittelykapasiteetin kasvuun.
Mikko Aho näkee datakeskusmarkkinoinnoissa paljon mahdollisuuksia ja toivoo, että päätökset pohjautuisivat totuudenmukaiseen keskusteluun. - Suomella olisi mainio tilaisuus saada datakeskuksista miljardien eurojen taloushyödyt ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Tämä edellyttää toimia myös päättäjiltä, sillä tällä hetkellä Suomen kehitystä jarruttavat sähkön hinta ja verotus. Kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, sähkön hinta datakeskuksille on noin 25 prosenttia halvempi kuin Suomessa, Aho sanoo.
Ahon mukaan Suomella on kaikki edellytykset tulla toimialan globaaliksi vetonaulaksi. - Meillä on vakaa toimintaympäristö. Suomessa ei ole hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tsunameja eikä terrorismia. Meillä on erinomaiset tietoliikenneyhteydet ja luotettavat sähköverkot. Suomessa on merkittävää datakeskusosaamista, ja hiilineutraalit datakeskukset voisivat olla Suomen talouden seuraava veturi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
