Datakeskusten mahdollisuuksista taloushyötyjen ja työpaikkojen rakentajana puhutaan paljon, mutta usein keskusteluissa liikkuu myös väärää tietoa. Rittalin IT-myyntijohtaja ja Finnish Datacenter Forumin hallituksen jäsen Mikko Aho murtaa muutaman myytin datakeskuksista. Ala voi synnyttää jopa 33 tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Aho on seurannut keskustelua tarkkaan eri foorumeilla. Hän on huomannut, että datakeskuskeskusteluissa nousee esiin usein virheellistä tietoa etenkin silloin, kun puhutaan työllisyysvaikutuksista, taloushyödyistä ja sähkönkulutuksesta.
Myytti 1: ”Ei niissä datakeskuksissa ketään ole töissä. Niissä vain valot vilkkuvat ja tuulettimet hurisevat omia aikojaan."
Totuus: Googlen datakeskus Haminassa työllistää välillisesti noin 4 000 ihmistä vuosittain. Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 koko Lapin matkailu työllisti runsaat 3 000 ihmistä vuosittain. Googlen tuottamiin töihin kuuluu esimerkiksi rakennus-, korjaus- ja asennustöitä, tuotevalmistusta, tele- ja viestintäpalveluja, turvapalveluja, liiketoiminnan palveluja sekä julkisen sektorin töitä.
Copenhagen Economics -tutkimusyhtiön laskelmat osoittavat, että hyvällä, datakeskusten tuloa Suomeen kannustavalla politiikalla datakeskukset voisivat synnyttää 33 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Myytti 2: ”Eivät datakeskukset tuota rahaa isäntämaalle. Kansainväliset yritykset eivät maksa tuloveroa Suomeen ja saavat lisäksi alennuksen sähköverosta.”
Totuus: Yandex maksoi veroja 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja tuottaa neljäsosan Mäntsälän energiayhtiön kaukolämpötarpeesta. Pian Yandex lämmittää myös datakeskuksen viereen suuren kasvihuoneen. Yandex suunnittelee Mäntsälään neljää palvelinhallia, joista ensimmäinen on nyt käytössä.
Googlen investointien kokonaisvaikutukset Suomessa kasvavat tänä vuonna noin 2 miljardiin euroon.
Myytti 3: ”Datakeskukset kuluttavat aivan älyttömästi sähköä, josta syntyy päästöjä.”
Totuus: Datakeskusala on ryhtynyt itse ottamaan käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Datakeskustoimijat ja alan yhdistykset ovat sitoutuneet Climate Neutral Data Centre Pactiin. Sen mukaan datakeskukset ovat ilmastoneutraaleja vuonna 2030. Google käyttää jo nyt datakeskuksissaan pelkästään uusiutuvaa energiaa. Datakeskusten sähkönkulutus on muutenkin kasvanut vain murto-osan verrattuna datan määrän ja käsittelykapasiteetin kasvuun.
Mikko Aho näkee datakeskusmarkkinoinnoissa paljon mahdollisuuksia ja toivoo, että päätökset pohjautuisivat totuudenmukaiseen keskusteluun. - Suomella olisi mainio tilaisuus saada datakeskuksista miljardien eurojen taloushyödyt ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Tämä edellyttää toimia myös päättäjiltä, sillä tällä hetkellä Suomen kehitystä jarruttavat sähkön hinta ja verotus. Kilpailijamaissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, sähkön hinta datakeskuksille on noin 25 prosenttia halvempi kuin Suomessa, Aho sanoo.
Ahon mukaan Suomella on kaikki edellytykset tulla toimialan globaaliksi vetonaulaksi. - Meillä on vakaa toimintaympäristö. Suomessa ei ole hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tsunameja eikä terrorismia. Meillä on erinomaiset tietoliikenneyhteydet ja luotettavat sähköverkot. Suomessa on merkittävää datakeskusosaamista, ja hiilineutraalit datakeskukset voisivat olla Suomen talouden seuraava veturi.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
