Tietoturvayritys Trend Micron uusi tutkimus paljastaa vakavia haasteita, jotka rajoittavat uusia kyberuhkia etsivien ja niihin varautuvien tietoturvatiimien tehokkuutta. Raportti osoittaa, että globaaleilla organisaatioilla on käytössään keskimäärin 29 kyberturvallisuusratkaisua, joiden suuri määrä vaikeuttaa tietoturvavalvomoiden toimintaa näiden yrittäessä priorisoida hälytyksiä ja hallita kyberriskejä tehokkaasti.
Tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla organisaatioilla on tällä hetkellä käytössä keskimäärin 27 eri kyberturvallisuusratkaisua. Lähes kaksi kolmasosaa eli 62 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoo, etteivät he enää juurikaan käytä useimpia näistä.
Työkaluja ei käytetä monista syistä. Yleisin on heikko tai olematon integraatio, jonka mainitsee syyksi 48 prosenttia haastatelluista. Osaajapulan mainitsi neljä kymmenestä (40%), saman verran moitti, ettei työkaluja osata hyödyntää (42 %). 44 prosenttia syytti vanhentuneita työkaluja.
Nämä haasteet voivat käydä kalliiksi: suomalaisten vastaajien mukaan heidän organisaationsa kustannukset voivat nousta yli 140 000 euroon, jos he esimerkiksi rikkovat vahingossa GDPR-tietosuoja-asetuksia. Työkaluvalikoiman hallitsematon paisuminen on yhä yleisempi ongelma kaikenkokoisissa kansainvälisissä organisaatioissa. - Samalla ongelmatilanteiden ja hyökkäysten havaitsemiseen ja torjumiseen liittyy alati enemmän kustannuksia, joista kaikkia ei välttämättä edes tunnisteta, kertoo Kalle Salminen, Trend Micron kyberturva-asiantuntija.
Tutkimus osoittaa, että jopa 94 prosenttia vastaajista on harkinnut kyberturva-palvelujensa ulkoistamista. Ulkoistetut palvelukokonaisuudet voivat tyypillisesti auttaa voittamaan organisaatioiden sisäisiä taitohaasteita ja tarjota käyttäjilleen yhtenäisen, faktapohjaisen työkalun, jolla ongelmiin voidaan reagoida tehokkaasti.
Trend Micron raporttiin voi tutustua täällä. Tutkimukseen haastateltiin yli 2300 tietoturvapäättäjää eri puolilla maailmaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
