VTT on yhdessä suomalaisen kvanttialan startup-yrityksen IQM:n kanssa rakentanut Suomen ensimmäisen toimivan kvanttitietokoneen. Vastavalmistuneen viiden kubitin kvanttitietokone on ensimmäinen askel kohti skaalautuvia kvanttitietokoneita, jotka ovat yritysten hyödynnettävissä. Kvanttitietokoneen avulla VTT tekee kvanttiennakointia, eli auttaa yrityksiä entistä paremmin tunnistamaan, millaisia uusia mahdollisuuksia se tarjoaa.
VTT:n tutkimuspäällikkö Pekka Pursulan mukaan kvanttilaskennan kehitys vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. - Kokemuksemme kvanttitietokoneen rakentamisesta ja osaamisemme kvanttialgoritmien kehityksessä auttaa meitä kehittämään kvanttiennakointia, jonka avulla voidaan tunnistaa tulevaisuuden trendejä ja tukemaan yrityksiä siinä, milloin ja miten tämä vaikuttaa heidän toimintaansa, Pursula sanoo.
Kvanttitietokoneet kykenevät ennennäkemättömällä laskentatehollaan ratkaisemaan nykytietokoneille mahdottomia ongelmia. Tulevaisuudessa kvanttitietokoneita voidaan hyödyntää esimerkiksi virusten ja lääkeaineiden tarkkaan mallinnukseen tai sellaisten ennennäkemättömien materiaalien suunnitteluun, mikä on nykyisillä menetelmillä mahdotonta.
Kvanttilaskennan suurin haaste juuri nyt on skaalautuvuus, sillä kvanttitietokoneiden rakentaminen on yhä hidasta ja kallista. Kvanttifyysikot ja insinöörit ympäri maailmaa pyrkivät ratkaisemaan, miten rakentaa yhä suurempia satojen tai tuhansien kubittien kvanttitietokoneita, miten ne voidaan tuotannollistaa ja kuinka kvanttialgoritmeja ja kvanttilaskentaa voisi hyödyntää oikeiden ongelmien ratkaisemiseen.
VTT:llä on 30 vuoden kokemus kvanttiteknologian tutkimuksesta ja erinomaiset mahdollisuudet kehittää laitteiston skaalattavuutta. Käytön skaalaus edellyttää VTT:ltä yhteistyötä yritysten kanssa algoritmien kehittämisessä heidän sovelluksiinsa. - Viiden kubitin kvanttitietokone todistaa suomalaisen osaamisen kvanttitietokoneiden rakentamisessa ja varmistaa Suomen aseman kvanttiteknologian eturintamassa, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Kvanttitietokone rakennettiin Otaniemeen VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteiseen kansalliseen mikro- ja nanoteknologialaitokseen, Micronovaan, jossa on myös kvanttikomponenttien valmistukseen käytettävä puhdastilaympäristö. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2020 ja toteutettiin VTT:n ja suomalaisen kvanttialan startupin IQM:n innovaatiokumppanuutena.
Viiden kubitin kvanttitietokone on ensimmäinen osa monivuotista hanketta, jonka tavoitteena on toteuttaa Suomeen vielä moninkertaisesti tehokkaampi 50 kubitin kvanttitietokone vuoteen 2024 mennessä.
Suomessa on aktiivinen kvanttialan huippuosaamista kehittävä tutkimusyhteisö, jota koordinoi VTT:n, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston perustama kansallinen kvantti-instituutti InstituteQ. Lisäksi VTT on perustanut kvanttiteknologiasta kiinnostuneille yrityksille BusinessQ-verkoston, joka tukee kvanttiteknologian soveltamista yrityksissä. Verkostoon liittyneitä yrityksiä ovat esimerkiksi suomalaiset kvanttiteknologiayritykset IQM ja Bluefors sekä OP Ryhmä, SiloAI, IBM Finland ja Atos.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
Mobiiliverkkojen markkinoilta kantautuu vihdoin positiivisia uutisia myös Nokialle. Dell’Oro Groupin tuoreen raportin mukaan radioverkkojen (RAN) globaali liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä – ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.
Kun suunniteltavassa elektroniikkapiirissä tarvitaan virran mittaamista, siihen käytetään yleensä erillistä mittausvastusta. Joskus houkutteleva vaihtoehto on käyttää virtamittaukseen piirilevyn omia johtimia eli kupariliuskoja. Se onnistuu, mutta hyödyntämiseen liittyy joitakin kompromisseja.