Vuosi oli 1981. Valmistuin Helsingin Teknillisestä Oppilaitoksesta pääaineena langaton tietoliikenne ja aloitin ensimmäisessä työpaikassani Kaukomarkkinat Oy:llä. Yli 40-vuotisen uran aikana olen päässyt näkemään monta teknologista murrosta NMT:stä 5G-verkkoihin, kertoo mittausalalla yli 40-vuotisen uran tehnyt Osmo Patteri.
Kaukomarkkinoilla toimenkuvaani sisältyi tuolloin uuden teknologian NMT-puhelimien (Panasonic) tukipalvelut. Osasto oli siihen saakka toiminut lähinnä LA- ja VHF- radioiden kanssa. Olin ensimmäistä kertaa modernien testauslaitteiden kanssa tekemisissä tyyppi-hyväksyntäkäyntien myötä silloisessa Posti- ja Lennätinlaitoksessa Lauttasaaressa. Melko alkuvaiheessa tilattiin myös työkalut omaan työpisteeseen. Näihin kuuluivat Hewlett Packardin RF-generaattori, -analysaattori ja audio-lähde/mittauslaite. Näitä ohjattiin GPIB-väylä kautta HP-85-tietokoneella. Kasettiasemalta ladattavat testiohjelmat tulivat Panasonicilta.
Vuonna 1984 osastolle haettiin RF-osaavaa myyntineuvottelijaa. En hakenut paikkaa, mutta elektroniikkaosaston vetäjä marssi luokseni työpaikkailmoituksen kanssa kysyen, haluaisinko kokeilla myyntihommia? Vastasin myöntävästi seuravana päivänä. Enpä tuolloin arvannut, että matka tulisi kestämään lähes 40 vuotta.
Marconin pienikokoinen signaaligeneraattori 2022 oli aluksi myydyin malli, mutta parempaa oli luvassa. Nokia oli Salossa aloittanut matkapuhelimien valmistuksen NMT-verkkoon ja heidän Meriniityn ensimmäisestä rakennuksesta tulikin vierailujeni vakituinen kohde. Ensimmäinen tapaaminen oli meille molemmille uusi kokemus ja aiheutti pientä hämmennystä: mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Pian palaset kuitenkin loksahtivat paikalleen ja meistä tuli todella hyvät ystävät vuosiksi eteenpäin.
Marconin radiomittapaikka 2955 julkistettiin vuonna 1985. Siihen asti mittapaikoissa oli jokainen instrumentti varustettu omalla mittarilla tai näytöllä, omilla säädöillään ja asetuksillaan, mikä teki etupaneelista kookkaan ja jossain tapauksissa sekavan. 2955:ssa kaikki oli koottu yhdelle kuvaputkinäytölle. Näytön vieressä oli valintapainikkeet, joilla testit valittiin. Niiden vieressä numeronäppäimet suureineen asetuksia varten ja alapuolella ylös/alas-painikkeet karkeaa säätöä varten sekä nuppi hienosäätöön. Laitteessa oli yksi tuloportti, mihin voitiin liittää sekä vastaanotin ja lähetin sekä herkempi portti, jossa voitiin käyttää esimerkiksi antennia radion testaamiseen ilmateitse. Pienikokoisena ja helposti kannettavana oiva laite. Niitä meni radiolaitteiden maahantuojien, kauppiaiden ja suurten yritysten kunnossapitopajoihin.
Mallitarjonta kasvoi huimaa vauhtia ja pian mukana oli myös verkkosimulaattorit mm. NMT-, AMPS-, TDMA- ja kohta myös GSM- sekä TETRA-teknologioita varten. Näiden avulla puhelintestaukseen tuli mukaan signalointi, joka mahdollisti päätelaitteella soittamisen tai saapuvaan puheluun vastaamisen mittapaikan kanssa.
Noihin aikoihin 3G alkoi näkyä julkisuudessa. IFR/Marconi rummutti TDMA:n puolesta, mutta WCDMA vei voiton, eikä meillä ollut ensimmäistäkään testauslaitetta tarjolla erityisesti tähän käyttöön. Tästä ja monesta muustakin syystä IFR ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja 2002 amerikkalainen Aeroflex osti IFR:n omistajiltaan.
2003 Aeroflex julkisti ensimmäiset omat PXI-tuotteensa. Näihin kuuluivat signaaligeneraattori ja -analysaattori paikallisoskillaattoreineen sekä tukituotteina kytkinmoduuli ja kontrolleri. Nokian matkapuhelintuotannossa muutama rohkea halusi saada tuotteita kokeiluun. Se oli menoa. Hyvin pikaisesti PXI-tuotteet otettiin tositoimiin ensimmäiseksi koetuotannossa ja myöhemmin laajemmin kaikkialla missä tuotantolinjat olivat. Myös alihankkijat lähtivät näihin myöhemmin mukaan. Tuotekehityskin hankki jokusen laitteiston varmistaakseen puhelimien testattavuuden tuotan-nossa.
PXI:n tärkein etu oli testausnopeus. Valmistajat luopuivat mittapaikan käytöstä, koska soittoprosessi oli hidas ja todettiin, että protokolla on osa laiteohjelmistoa. Mikäli puhelin käynnistyy ilman virheilmoituksia niin ohjelmiston täytyy olla kunnossa. Näin koesoitot jäivät vain osaksi pidempiä näytetestejä, joita satunnaisesti tehtiin tuotannosta otetuille yksilöille. Testejä nopeuttava apu löydettiin myös siitä, että matkapuhelin saatiin tekemään standardista poikkeavia asioita. Tämä onnistui puhelimeen sulautetulla testiohjelmalla, jolle PXI tarjosi täyden tuen ohjelmoi-tavien mittausrutiinien osalta.
Maahantuojien (Metric, Profelec ja Tampereen Sähköpalvelu) aikana tuotepalettini kasvoi osin muuallekin kuin RF-teknologiaan. Mukaan tulivat kaapelitestaus, teholähteet ja esimerkiksi keinokuormat. Ehkä merkittävin uusi alue oli droonien havainnointi- ja torjuntakaluston tulo vuonna 2017. Saksalainen Aaronia oli hyödyntänyt reaaliaikaspektri- ja antenniosaamistaan näiden laitteiden suunnittelussa. Tämän aihealueen kanssa työ jäi pahasti kesken jäädessäni eläkkeelle 1.4.2022. Muut saavat jatkaa.
Kiitos!
Kirjoittaja Osmo Patteri teki yli 40-vuotisen uran mittausbisneksessä. Hän jäi eläkkeelle Tampereen Sähkö-palvelusta 1.4.2022.
Artikkeli on ilmestynyt tuoreessa ETNdigi 2/2022 -lehdessä. Sitä pääset lukemaan täällä.
Toukokuun ajan voit myös osallistua kisaan, jossa voit äänestää lehden parasta artikkelia ja voittaa upean OnePlus Nord 2 -älypuhelimen. Lue lisää täällä.
Tamperelainen VLSI Solution on julkaissut uuden sukupolven audioprosessorin, joka asettaa uudet standardit äänenkäsittelylle sulautetuissa järjestelmissä. VS1073-uutuuspiiri pystyy purkamaan ja käsittelemään enemmän äänenpakkausmuotoja kuin mikään muu prosessori markkinoilla – mukaan lukien uudet tuetut formaatit kuten ALAC, DSD, Opus ja AC-3.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut uusista tullipolitiikoista, jotka uhkaavat horjuttaa puolijohdeteollisuuden globaaleja toimitusketjuja. Trumpin hallinto on määrännyt 10 prosentin perustullin kaikkiin tuontituotteisiin ja jopa 32 prosentin tullit valikoiduille maille, kuten Taiwanille. Vaikka Taiwanin puolijohteet ovat toistaiseksi tullivapaita, alan toimijat elävät epävarmuudessa mahdollisista tulevista muutoksista.
Oululaistaustainen elektroniikkayhtiö TactoTek on nimittänyt tekniikan tohtori Pälvi Apilon uudeksi teknologiajohtajakseen. Apilo on ollut osa TactoTekin asiantuntijatiimiä vuodesta 2018 ja toiminut viimeksi yhtiön ennakoinnin ja tutkimuksen johtajana.
Kosketusnäyttö on olennainen osa jokaista nykyaikaista maksujärjestelmää ja myyntipisteen POS-päätettä (point of sale terminal). Sen tietoturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
